Hätäkeskuslaitos

Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoitukset ja hälyttää tapahtumapaikalle nopeasti viranomaisapua.

​​​​​​​​​​​​

​​​Hätäkeskuspäivystäjä tekee puhelun aikana arvion avun kiireellisyydestä saamiensa tietojen perusteella ja lähettää oikean sekä tarkoituksenmukaisen avun paikalle, mikäli katsoo sen olevan tarpeen. Hätäkeskuksella ei ole yleistä velvoitetta lähettää ambulanssia kohteeseen aina kun sitä pyydetään, vaan päätös avun lähettämisestä tehdään riskinarvion perusteella.

Ensihoitotehtävien kiireellisyysluokat

Ensihoidon hälytystehtävät jaetaan hätäkeskuksessa tehtävän riskinarvioinnin perusteella neljään tehtäväkiireellisyysluokkaan seuraavasti:

A-luokan tehtävä: korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna.

B-luokan tehtävä: todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta.

C-luokan tehtävä: avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia.

D-luokan tehtävä: avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi.

Näistä kolme ensimmäistä ovat kiireellisiksi katsottavia tehtäviä, joista A- ja B-tehtävät ovat hälytystehtäviä ja C-tehtävä on muu kiireellinen tehtävä. D-tehtävä on ei-kiireellinen ensihoidon tehtävä.

Riskinarviosuosituksen mukaan A- ja B-tehtävissä potilas pyritään tavoittamaan niin pian kuin mahdollista ja tehtävät suoritetaan hälytysajona. Suosituksen mukaan C-tehtävässä potilaan ohjeellinen tavoittamisaika on 30 minuuttia, ja D-tehtävässä se on kaksi tuntia, näitä tehtäviä ei suoriteta hälytysajona.​

Viranomaisyhteistyö

Hätäkeskuksen kautta hälytettäviä keskeisiä apua antavia viranomaisia ovat pelastustoimi, poliisitoimi, terveystoimi (ensihoitopalvelu), sosiaalitoimi (sosiaalipäivystys) sekä monet muut yhteistyökumppanit esimerkiksi rajavartiolaitos (mm. meripelastuskeskus), puolustusvoimat, vapaaehtoisjärjestöt jne.

Pelastusviranomaisen tehtävänä on ihmishenkien pelastaminen sekä vaaran ja aineellisten vahinkojen torjuminen ja rajoittaminen. Useamman viranomaisen (esimerkiksi poliisi ja terveydenhuolto) osallistuessa toimintaan yhdessä palokunnan kanssa, toimii pelastusviranomainen kokonaisuudesta vastaavana yleisjohtajana.

Poliisin tehtäviin onnettomuustilanteissa kuuluu onnettomuuspaikan eristäminen, liikenteen ohjaus, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito sekä onnettomuuden tutkinta.

Ilmailuun liittyvissä onnettomuuksissa pelastustoimista vastaavat useat viranomaiset yhteistyössä onnettomuuden luonteesta riippuen. Ilmailuonnettomuuksien jälkeen ilmailuviranomaiset tai onnettomuustutkintakeskus suorittavat turvallisuustutkinnan, jonka tavoitteena on tulevien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen.

Meripelastusviranomaiset huolehtivat merialueella tapahtuvista hätä- ja vaaratilanteista. Meripelastuksesta vastaa rajavartiolaitos yhteistyössä muiden meri- ja rannikkoalueella toimivien viranomaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Meripelastus keskittyy ihmishenkien pelastamiseen ja turvaamiseen. Omaisuuden pelastus ei kuulu sen tehtäviin.

Tiesitkö, että meripelastuksella on oma meripelastuksen hälytysnumero 0294 1000, johon voi soittaa hädän yllättäessä merellä. Ellet muista meripelastuksen numeroa hätätilanteessa, voit aina soittaa yleiseen hätänumeroon 112.

VIRVE-verkko ja viranomaisviestintä

Viranomaiset tarvitsevat yhteistoiminnassa oman luotettavan erillisviestintäverkon toimiakseen tehokkaasti. Erityisesti poikkeus- ja ruuhkatilanteissa erillisverkon tarve korostuu, kun ihmiset yrittävät soittaa toisilleen ja kaupalliset verkot ruuhkautuvat täysin. VIRanomaisRadioVErkko (VIRVE-verkko) otettiin käyttöön Suomessa vuonna 2002. Sen päätavoite on ollut luoda Suomen turvallisuusviranomaisten käyttöön nykyaikainen, ryhmäviestinnän salliva, salauksen ja korkeatasoisen tietoturvallisuuden sisältävä integroitu radioverkko.

Viranomaisverkko mahdollistaa käyttäjiensä yhteistyön tehokkaammin. Liikenne- ja viestintäministeriö päättää käyttäjäryhmistä, joilla on oikeus käyttää VIRVEä. Käyttäjiä ovat poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveystoimi, rajavartiolaitos, hätäkeskuslaitos, tulli ja puolustusvoimat.​

Maijan mukana ensihoitopalvelussa

Maijan ystävä jatkaa puhelua hätäkeskuspäivystäjän kanssa ja päivystäjä tekee riskinarvion puhelussa saamiensa tietojen avulla. Hän hälyttää hoitotason ensihoitoyksikön kohteeseen B-luokan kiireellisyydellä VIRVE-verkon välityksellä.

Hätäkeskuspäivystäjä jatkaa keskusteluaan Maijan ystävän kanssa hälytyksen jälkeenkin. Päivystäjä antaa Maijan ystävälle toimintaohjeita. Ystävä kertoo suojaavansa Maijan päätä ja on näin ollen jo toiminut oikein tilanteessa. Hätäkeskuspäivystäjä kertoo avun olevan matkalla ja pyytää Maijan ystävältä, että tämä ohjaa paikalla olevan vartijan kauppakeskuksen pääovelle opastamaan ensihoitohenkilöstöä oikeaan kauppaan…​

​​

Edellinen sivuSeuraava sivu

​ 




Suomessa on vain yksi hätänumero, 112.

Katso lisää