Yleistä

Yskä on yleensä hengitystieinfektioihin liittyvä viruksen aiheuttama oire. Flunssaan liittyvä yskä voi johtua akuutista keuhkoputkentulehduksesta. Keuhkoputkentulehdukseen voi liittyä myös nuhaa, kurkkukipua sekä äänen käheyttä.

Yskä on yleensä alkuun kuivaa, vähän erittävää. Yskän pitkittyessä myös limanmuodostus lisääntyy. Äkillinen keuhkoputkentulehdus rauhoittuu yleensä muutamassa viikossa flunssan parannuttua. Yskänlääkkeet eivät nopeuta paranemista, mutta voivat helpottaa oloa ja esimerkiksi unen saantia. Virustulehduksiin antibiooteista ei ole apua.

Pitkittyneen yskän (yli 8 viikkoa) syitä on monia. Taustalla voi olla poskiontelotulehdus, astma, refluksitauti, krooninen bronkiitti, tupakointi, keuhkoahtaumatauti, erilaisten kemikaalien tai lääkitysten aiheuttamat ärsytykset, elimelliset syyt tai jopa tapayskä.

Itsehoito

Sitkeän liman yskimistä voi helpottaa höyryhengittelyllä ja riittävällä nesteen nauttimisella, jolloin limakalvot pysyvät kosteina. Jos yskä vaivaa kovasti makuulla ollessa, kannattaa sängynpäätyä kohottaa hieman. Yskänlääkkeet eivät lyhennä tautia, mutta ne voivat helpottaa oloa ja yöllä yskimistä. Mahdollisia ärsykkeitä (esimerkiksi tupakointi, kylmä ulkoilma) on hyvä välttää.

Milloin yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen?

Terveydenhuollon ammattilaisen on syytä olla yhteydessä, jos

• yskään liittyy poikkeavaa hengenahdistusta, rintakipua, korkeaa kuumetta tai yleiskunnon selvää huononemista.
• yskökset ovat verisiä.
• yskä on jo paranemassa ja oireet yhtäkkiä pahenevat ja nousee korkeaa kuumetta
• yskän syynä on vierasesine tai epäily vierasesineestä.

Jos lähipiirissä on lähikuukausina tuberkuloosia sairastanut henkilö, on hyvä ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen jo lyhytkestoisenkin yskän takia.