Pinnallinen palovamma

Yleistä

Palovamma on lämmön tai syövyttävän aineen aiheuttama kudosvaurio. Yleisimmin palovamman aiheuttaa kuuma neste, höyry tai kuuma esine. Muita syitä voivat olla tuli, sähkö, kemiallinen, syövyttävä aine tai säteily (esimerkiksi auringon UV-säteily). Vaurio on sitä suurempi, mitä kauemmin altistusta on tapahtunut ja mitä kuumempi aiheuttaja on.

Pinnallisessa ensimmäisen asteen palovammassa oireena ovat ihon punoitus, turvotus ja kipu. Tunto on normaali ja iho kuiva. Pinnallinen ensimmäisen asteen palovamma paranee noin viikossa.

Pinnallisissa toisen asteen palovammoissa ihon pintakerros on vaurioitunut ja ihonalainen kerros erittää kudosnestettä, jolloin ihoon muodostuu rakkuloita. Pinnallinen toisen asteen palovamma paranee noin kahdessa viikossa.

Muut kuin pinnalliset ensimmäisen tai toiseen asteen palovammat vaativat yleensä terveydenhuollon ammattilaisen arviota ja kotihoitoa tehokkaampia hoitotoimenpiteitä.

Syvässä, kolmannen asteen palovammassa iho on kuiva, kova ja tunnoton. Iho muuttuu väriltään harmahtavaksi, helmenvalkoiseksi tai tummaksi ja hiiltyneeksi.

Palovammojen yhteydessä tulee aina ottaa huomioon myös savukaasujen aiheuttaman häkämyrkytyksen mahdollisuus. Palamisen yhteydessä (esimerkiksi tulipalo, nuotio, takka- tai leivinuuni) muodostuville savukaasuille altistuminen voi aiheuttaa häkämyrkytyksen.

Häkämyrkytyksen oireita voivat olla päänsärky, tajunnantaso lasku tai uneliaisuus, pahoinvointi ja kasvojen punakkuus. Häkämyrkytyksen oireista kärsivä tulee aina toimittaa nopeasti terveydenhuollon ammattilaisen arvioon ja hoitoon. Jos henkilön tajunnantaso on alentunut tai hän muuttuu uneliaaksi, pitää soittaa hätänumeroon 112.

Itsehoito-ohjeet

Lisäaltistuminen palovamman aiheuttajalle on estettävä.

Palovammakohtaa viilennetään juoksevan, huoneenlämpöisen veden alla tai vesiastiassa noin 10- 20 minuutin ajan (jäävettä ei saa käyttää mahdollisen paleltumavamman ehkäisemiseksi). Näin voidaan estää vaurion leviäminen syvempiin kerroksiin ja vähentää kipua. Mahdollisia rakkuloita ei saa puhkaista infektioriskin vuoksi.

Palovamma-alue suojataan lialta ja bakteereilta. Vamman voi peittää apteekista saatavalla, puhtaalla, palovamman hoitoon tarkoitetulla sidoksella, jos vamma-alue erittää tai siinä on rakkuloita.

Alussa palovamma saattaa erittää runsaastikin kudosnestettä ja sidokset on hyvä vaihtaa päivittäin. Vamma-aluetta täytyy myös tarkkailla mahdollisen tulehduksen syntymisen varalta. Kipuun voi ottaa tavallista särkylääkettä. Palovamma-alue saattaa olla pitkäänkin auringonvalolle, kuumalle, kylmälle tai hankaukselle arka.

Milloin yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen?

Palovamman takia on syytä soittaa hätänumeroon 112, jos

  • palovamma on hengitysteiden tai kasvojen alueella. Myös kuuman höyryn hengittäminen voi aiheuttaa hengitystiepalovamman.
  • savua hengittäneelle ilmaantuu häkämyrkytyksen oireita.
  • palovamma on aiheutunut sähköiskun, syövyttävän aineen tai säteilyn (muu kuin auringonsäteily) seurauksena.

Palovamman takia on syytä hakeutua päivystykseen jos

  • palovamma on syvä tai sen on aiheuttanut sula metalli, kiehuva öljy tai rasva.
  • toisen asteen palovamma on laaja (suurempi kuin henkilön oma kämmen) tai se sijaitsee käsien tai nivelten alueella.
  • ensimmäisen asteen palovamma on laajuudeltaan yli puolet koko ihon pinta-alasta.

Palovamman kotihoidon aikana vamma-alueen paranemista tulee seurata huolellisesti. Terveydenhuollon ammattilaiseen on syytä olla yhteydessä, jos

  • palovamma-alue tulehtuu.
  • kipu vamma-alueella lisääntyy.
  • vamma-alueella esiintyy lisääntynyttä turvotusta tai alue erittää runsaasti kudosnestettä.
  • nousee äkillinen korkea kuume.

Pienten lasten tai vanhusten saadessa palovammoja tulee terveydenhuollon ammattilaiseen olla yhteydessä herkemmin.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Lisäaltistus palovamman aiheuttajalle on estettävä.

Lisätietoa