Liian usein tapaturman taustalla on kiire. Tapaturmia sattuu tilastojen mukaan iäkkäille ihmisille enemmän kuin nuorille sekä miehille enemmän kuin naisille. Alkoholista johtuvat tapaturmat ovat valitettavan yleisiä. Päihteiden vaikutuksen alaisena tapaturmariski kasvaa harkitsemattoman käyttäytymisen lisääntyessä. Erilaisista tapaturmista aiheutuu yli 100 000 sairaalahoitojaksoa vuodessa.
Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Tapaturmiin kuolee vuosittain yli 2000 suomalaista. Suurimpaan osaan tapaturmakuolemia syynä ovat kaatuminen tai putoaminen. Näiden lisäksi kuolemaan johtavien tapaturmien syitä ovat myrkytys, liikenneonnettomuus, hukkuminen ja tukehtuminen. Tapaturmakuolleisuus on Suomessa muita Pohjoismaita selvästi korkeampi ja jopa kaksi kertaa korkeampi verrattuna EU:n keskiarvoon.
Kotona ja vapaa-ajalla sattuu ja tapahtuu
Noin 90 % kaikista tapaturmista tapahtuu tavallisissa arkiaskareissa kotona tai vapaa-ajalla. Näistä tapaturmista aiheutuu vuosittain yli miljoona vammaa. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista suurin osa on kaatumisia, liukastumisia tai putoamisia matalalta, esimerkiksi jakkaralta, sekä erilaisia liikuntatapaturmia. Harvinaisempia koti- ja vapaa-ajantapaturmia ovat hukkuminen, tukehtuminen tai kuristuminen.
Tapaturmat liittyvät usein ruuanlaittoon, kylpemiseen ja saunomiseen, puutarhatöihin, rakennus- ja huoltotöihin sekä varomattomaan tulen käsittelyyn. Kotona onnettomuuksia voivat aiheuttaa myös erilaiset myrkytykset. Tavallisimpia myrkytysten aiheuttajia ovat lääkkeet, alkoholi, kasvit, sienet, kemikaalit sekä palamisessa muodostuva häkä.
Maltilla liikenteessä – sekä maalla että vesillä
Useat liikenteessä aiheutuneet tapaturmat johtuvat välinpitämättömyydestä oltiinpa liikenteessä sitten kävellen, polkupyörällä, moottoriajoneuvolla tai veneellä. Riskiä kasvattavat kiire, liian suuret ajonopeudet, liikennesäännöistä piittaamattomuus, turvavöiden ja muiden turvavarusteiden käytön laiminlyöminen sekä päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen.
Liikenteessä tehdään myös asioita, jotka eivät sinne kuulu, kuten matkapuhelimen käyttö tai meikkaaminen aamuruuhkassa. Lasten käyttäytymistä liikenteessä voi joskus olla hankala ennakoida ja kooltaan pientä lasta voi olla vaikea huomata ajoissa. Myös teiden yli liikkuvat eläimet tuovat liikenteeseen omat haasteensa.
Urheilija ei tervettä päivää näe - onko näin?
Suomalaiset ovat urheilukansaa ja liikuntaa harrastetaan myös terveyden edistämiseksi. Liikuntatapaturmat ovat kuitenkin yleisin tapaturmatyyppi.
Suuri osa liikunta- ja urheiluvammoista kohdistuu alaraajoihin ja ne ovat yleensä venähdyksiä, revähdyksiä ja ruhjeita. Urheilutapaturmia aiheutuu useimmiten erilaisissa kontakti- ja palloilulajeissa sekä lajeissa, joissa harrastajia on paljon. Turvallisimpia lajeja ovat kävely ja uinti.
Rapatessa roiskuu - Työtapaturmat voidaan ehkäistä
Työtapaturmat ovat yleensä äkillisiä, työssä, työmatkalla tai työstä johtuvista olosuhteista aiheutuneita tapaturmia. Eniten työtapaturmia sattuu rakennus-, kuljetus- ja metallialoilla.
Syynä työtapaturmissakin ovat yleisimmin kaatuminen, liukastuminen tai putoaminen. Muita työtapaturmien aiheuttajia ovat mm kemikaalit, työkalut ja koneet. Yleisimmät vammat ovat venähdyksiä, nyrjähdyksiä, sijoiltaan menoja, murtumia ja haavoja. Selvästi suurin osa työtapaturmista sattuu raajojen alueelle.
Koulu- ja päiväkotitapaturmat - mitä isot edellä, sitä pienet perässä
Kaikki lapset ja nuoret kolhivat jossain vaiheessa itseään, mutta onneksi lasten ja nuorten pienet vammat myös paranevat nopeasti. Useimmiten koulu- ja päiväkotitapaturmat ovat lieviä, pieniä kolhuja ja ruhjeita, jotka on helppo hoitaa paikan päällä.
Suurin osa tapaturmista sattuu välitunnilla ja liikuntatunneilla touhutessa. Leikin tiimellyksessä helposti kopsahtaa ja kolahtaa, kun lapset muita matkiessaan unohtavat eivätkä ymmärrä omien kykyjensä ja kokonsa asettamia rajoitteita.
Paras ensiapu on tapaturmien ehkäisy
Jokainen meistä voi ehkäistä tapaturmien syntymistä ja lisätä arjen turvallisuutta omalla toiminnalla. Kaiken lähtökohtana on oman elämän ja elinympäristön kiireettömyys ja stressittömyys. Omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista kannattaa huolehtia syömällä hyvin ja nukkumalla riittävästi. Säännöllinen liikunta ja päihteettömyys ylläpitävät hyvää kuntoa.
Kodin ja lähiympäristön riskien kartoittaminen sekä niiden poistaminen auttavat turvallisen asuinympäristön muodostamisessa. Kotiin on saatavilla sekä pakollisia että vapaaehtoisia turvallisuustuotteita.
Ensiaputaitoja on syytä ylläpitää ja erilaisia ensiapuvälineitä kannattaa hankkia kotiin, mökille, autoon ja veneeseen. Aina on hyvä tarjota apuaan myös niille ihmisille, jotka eivät itse pysty täyspainoisesti huolehtimaan turvallisuudestaan.
Työtapaturmien ehkäisyssä avainasemassa työntekijöiden oman huolellisuuden lisäksi ovat työterveyshuollon ja työsuojelun vastuualueisiin kuuluvat turvallisen työympäristön suunnittelu, riskienarviointi sekä työntekijöiden ohjaus ja perehdytys.
Liikennetapaturmien ehkäisyssä tärkeää on liikennesääntöjen ja lakien noudattaminen, kiireettömyys sekä päihteettömyys. Vesiliikennetapaturmien ehkäisyssä, edellisten lisäksi, auttavat vesiliikennetaitojen ylläpito, hyvä uimataito ja veneen kunnosta huolehtiminen. Ajonopeuden säätäminen ympäristön mukaan parantaa meidän jokaisen turvallisuutta. Muutaman lisäminuutin lisääminen työ- tai harrastusmatkaan voi olla yksinkertainen keino välttää kohtalokkaita liikenneonnettomuuksia.
Liikunta- ja urheiluvammoja voidaan helposti ehkäistä lajiin sopivilla vaatteilla, kengillä ja välineillä. Ympärivuotinen harjoittelu ja alkulämmittely parantavat kehonhallintaa ja ehkäisevät akuutteja ja rasitusvammoja. Liikuntaan ja urheiluun tarvitaan oikeata asennetta, vaikka monet lajit ovatkin luonteeltaan aggressiivisia. Kypärän ja muiden suojavarusteiden käyttö on halpa henkivakuutus monessa lajissa. Liikunta- ja urheiluympäristöjen turvallisuutta ja esteettömyyttä parantamalla ehkäistään jo suuri osa tapaturmista.
Koulu- ja päiväkotitapaturmien ehkäisyssä tärkeää ovat yhdessä sovitut pelisäännöt, asiallinen valvonta sekä riskitekijöiden minimointi. Erilaisten, leikeissä käytettävien, telineiden ja välineiden turvallisuudesta on huolehdittava. Myös varhainen puuttuminen kiusaamiseen ja epäasialliseen käytökseen vähentää tapaturmien määrää.
Lopuksi
Hyvästä suunnittelusta ja ennaltaehkäisystä huolimatta eteen voi aina tulla äkillinen tilanne. Osa tapaturmista johtuvista vammoista voidaan hoitaa helposti kotonakin, mutta osa vammoista vaatii terveydenhuollon ammattilaisen arviota ja hoitoa.
Vakavan tapaturman, liikenneonnettomuuden, veneliikenneonnettomuuden tai myrkytyksen sattuessa tulee hätätapauksissa aina soittaa hätänumeroon 112. Lievemmissä haavereissa apua voi kysyä oman alueen terveydenhuollon ammattilaiselta tai apteekin henkilökunnalta. Päivystystalosta löydät helposti ja nopeasti lisää tarpeellista tietoa ja linkkejä tapaturmien varalle.
Turvallista Tapaturmapäivää!