Stressi ja painonhallinta
Pitkäkestoinen stressi voi vaikeuttaa terveiden elintapojen ylläpitämistä. Stressi voi vaikuttaa ruokahaluun ja ahdistavien tunteiden synnyttämiin syömishaluihin.
Pitkään jatkuvat korkeat stressihormonipitoisuudet heikentävät sympaattisen hermoston toimintaa. Silloin palautuminen ja unen laatu heikkenevät. Väsyneenä ja stressaantuneena on vaikea vastustaa rasvaisen ja sokerisen ruuan mielitekoja.
Stressi on sekä fyysinen reaktio ympäristön tai omien ajatusten tuottamiin uhkakokemuksiin että psykologinen ilmiö. Niin sanottu hyvä stressi voi olla innostumisen ja kiinnostuksen tila, jossa fyysinen valmiustila nousee, mutta psyykkinen kokemus on positiivinen.
Stressaantuminen edellyttää tulkintaa siitä, että kyseessä on hätätilanne, tilanne on hallitsematon tai omiin voimavaroihin nähden liian paineinen tai vaativa. Alttius kokea stressiä on yksilöllinen.
Uni säätelee merkittävästi painoa ja elimistön toimintaa
Unihäiriöiden hoito ja unesta huolehtiminen auttavat laihtumista ja painonhallintaa.
Univajeen yleistyminen on yksi syy lihavuuden yleistymiseen. Univaje lisää lihavuuden riskiä lähes kaksinkertaiseksi.
Unen puute häiritsee monia elintoimintoja, kuten hormonieritystä, immuunipuolustusta ja keskushermoston toimintaa. Pitkään jatkuessaan univaje ja vuorokausirytmin häiriöt altistavat verenkiertoelimistön sairauksille ja tyypin 2 diabetekselle.
Univaje kasvattaa energiantarvetta, mikä ilmenee nälän tunteen voimistumisena.
Myös ravinto vaikuttaa uneen. Runsaasti rasvaa sisältävä ruokavalio johtaa unirytmin myöhästymiseen. Kun terveen ihmisen uni-valverytmi häiriintyy tai yöuni lyhenee, ruokahalua säätelevän leptiinihormonin määrä pienenee ja ruokahalu kasvaa.
Syvän unen puute aiheuttaa muutoksia insuliiniresistenssissä ja glukoosinsietokyvyssä, minkä seurauksena paino nousee.
Lisätietoa:
-
Partonen T. Kirjassa: Lihavuus. Duodecim, 2015, s. 161-168.