Evoluution kuluessa ihmiselle on kehittynyt eloonjäämistarkoituksessa hyvä ruokahalu ja keho, joka osaa käyttää ruuan ravintoaineet tehokkaasti energiaksi.

Ympäristö on muuttunut viime vuosisatoina melkoisesti. Kuitenkaan ihmisen geenit, aivot ja biologiset säätelyjärjestelmät eivät ole ehtineet sopeutua muuttuneeseen ympäristöön.

Syömisen biologinen säätely toimii yhä samoin kuin silloin, kun koko ajan ei ollut saatavilla paljon energiaa sisältävää ruokaa.​

Jos nykyihminen haluaisi kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin hänen esivanhempansa, hänen täytyisi kävellä reippaasti viisi tuntia päivässä.

Arkisilla, pienilläkin muutoksilla on suuri vaikutus hyvinvointiin​​

​Lihavuus on yleistynyt elintason nousun myötä kaikissa sosiaaliryhmissä ja ikäluokissa.

Suomalaisista aikuisista noin kaksi kolmesta on lääketieteen määritelmän mukaan ylipainoisia (BMI eli painoindeksi yli 25). Maapallon ihmisistä puolestaan joka kolmas on ylipainoinen.

Tutkijat ovat huolissaan lihavuuden aiheuttamista terveysongelmista erityisesti lasten ja nuorten kohdalla.

Suuri osa ylipainoisista ​on lihonut pikkuhiljaa ja tahtomattaan.

Tänä päivänä on yleistä, että kaikenikäiset istuvat paljon sekä työssä että vapaa-ajalla. Joka toinen suomalainen istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia. Istuminen kuluttaa energiaa vain vähän enemmän kuin lepo makuulla.

Arkiliikkeen lisäämisen kaltaisilla pienillä teoilla on lopulta iso merkitys hyvinvoinnille.

Biologiaa ei voi muuttaa, mutta ruokaympäristön houkutuksiin​ voimme vaikuttaa

Lihavuudelle altistumiseen vaikuttaa suuri joukko geenejä, mutta niistä tiedetään toistaiseksi vain vähän.

Suurin osa geeneistä vaikuttaa syömiseen eikä niinkään aineenvaihduntaan. Tutkimusten mukaan lihavuus voi kulkea suvussa, sillä perheiden ajanvietto-, ravinto- ja liikuntatottumukset siirtyvät helposti sukupolvelta toiselle.

​Ruoka- ja liikkumisympäristössä tapahtuneiden muutosten tiedostaminen auttaa ihmisiä ymmärtämään ja muuttamaan omaa käyttäytymistään.

Rinnalla tarvitaan yhteiskunnallisia toimia painonhallinnan helpottamiseksi. Esimerkiksi ruokavalikoiman, ruuan hinnan, ruoka-annosten koon ja markkinoinnin muutoksilla voidaan edistää ihmisten terveyttä.​​​ Myös liikunnallisuuden edistämisellä on suuri merkitys.