Mitä painoindeksi kertoo?
Yleinen tapa määrittää ja luokitella lihavuutta on käyttää painoindeksiä (BMI), joka on kansainvälisesti sovittu suhteellisen painon mittari. Tutkimusten mukaan BMI-arvon 25 kg/m2 ylittyminen suurentaa monien sairauksien riskiä. Pelkkä painoindeksi ei kuitenkaan anna riittävää kuvaa ihmisen kokonaisterveydestä tai hyvinvoinnista. Esimerkiksi turvotus tai suuri lihasmassa voivat nostaa painoindeksin ylipainon rajalle, vaikka kehossa ei olisi liikaa rasvakudosta. Useimmiten suuri painoindeksi on kuitenkin osoitus suurentuneesta rasvan määrästä.
On myös muistettava, että painoindeksi ei kerro rasvan jakautumisesta. Vyötäröpainotteinen kehon rasvoittuminen on keskimäärin alavartalon rasvaa haitallisempaa. Terveydentila on kuitenkin yksilöllinen ominaisuus, eivätkä paino, rasvakudos tai rasvan jakautuminen ole terveyden mittareita.
| Painoindeksirajat | Painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä: paino (kg) / pituus (m) x pituus (m). Painoindeksin luokittelu on sama miehillä ja naisilla. Painoindeksirajat: BMI 25-30: ylipaino BMI 30-35: merkittävä lihavuus BMI 35-40: vaikea lihavuus BMI yli 40: sairaalloinen lihavuus Yli 65-vuotiaille suositeltava painoindeksi on 23–29 kg/m2. |
| Vyötärönympärysmitta | Jos kehossa on paljon rasvaa, aineenvaihduntahäiriöiden riski kasvaa. Rasvan kertyminen erityisesti vatsaontelon sisälle on haitallista. Tällöin rasvaa kertyy myös elimiin, jotka ovat normaalisti lähes rasvattomia. Näitä elimiä ovat esimerkiksi maksa, lihakset, sydän, haima ja munuaiset. Vatsalle kertyneen rasvan määrää arvioidaan mittaamalla vyötärönympärys.Vyötärölihavuudesta on kyse, kun vyötärönympärys on miehillä yli 100 senttimetriä ja naisilla yli 90 senttimetriä. Kun vyötärönympärys on miehillä yli 90 senttimetriä ja naisilla yli 80 senttimetriä, on aineenvaihdunnan häiriöiden vaara lievästi suurentunut. Vyötärönympärys mitataan suoliluun harjun ja alimman kylkiluun puolivälistä. |