Syömiskäyttäytyminen eroaa muista elintapoihin liittyvistä käyttäytymismalleista kuten alkoholinkäytöstä siinä, että syöminen on välttämätöntä. Merkittävä osa syömisestä on niin automatisoitunutta, että emme aina edes havaitse sitä. On arvioitu, että ihminen tekee päivittäin kymmeniä, jopa satoja syömiseen liittyviä päätöksiä. Toiset niistä liittyvät siihen, mitä, kuinka paljon, milloin ja kenen kanssa syömme, kun taas toiset ajatukset liittyvät siihen, mitä, milloin tai minkä verran emme syö. Automatisoituneet toiminnot kertovat siitä, että iso osa syömisestä on muodostunut tavoiksi, joita toistamme ilman sen suurempaa ajattelua. Syömiskäyttäytymiseen ja ruokavalintoihin liittyy
- ympäristöön
- ruokaan ja
- yksilöön liittyviä tekijöitä.
| Ympäristöön liittyvät tekijät | Ympäristön osalta vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa se, minkälaista ruokaa on saatavilla ja se, miten sitä meille markkinoidaan ja tarjoillaan erilaisissa paikoissa. Ei ole sattumaa, että esimerkiksi kauppojen kassoille on usein sijoiteltuna suklaapatukoita tai että syömme helpommin kotonakin niitä ruokia, jotka ovat esillä. |
| Ruokaan liittyvät tekijät | Ruokaan liittyvät ominaisuudet, kuten maku ja tuoksut ovat seikkoja, joihin reagoimme yksilöllisesti ja nämä yksilölliset erot vaikuttavat osaltaan ruokamieltymyksiimme ja valintoihimme. Valitsemme useammin ruokia, joista pidämme ja opimme pitämään ruoista, joita syömme usein. |
| Yksilöön liittyvät tekijät | Yksilötekijät, jotka ohjaavat syömiskäyttäytymistä ja ruokavalintoja, ovat hyvin moninaisia. Esimerkiksi erilaiset sairaudet, allergiat ja ruoansulatukseen liittyvät tekijät vaikuttavat osaltaan syömiskäyttäytymiseen. Yksilötekijöistä merkittävä rooli on myös psykologisilla tekijöillä, kuten motiiveilla ja asenteilla, joita yksilöllä on ruokaa ja syömistä kohtaan. Myös tunteet ja mieliala vaikuttavat paljon yksilön ruokavalintoihin ja syömiskäyttäytymiseen.
|