Lihavuus Suomessa
Aikuisväestön lihavuus on Suomessa yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2017 noin kaksi kolmasosaa suomalaisista aikuisista oli lääketieteen määritelmän mukaan ylipainoisia (BMI eli painoindeksi yli 25). Samana vuonna joka neljäs aikuinen oli lihava (BMI yli 30) ja joka toinen vyötärölihava.
Suuri osa ylipainoisista on lihonut pikkuhiljaa ja tahtomattaan. Vaikka lihavuus yksinkertaistettuna johtuu energiansaannin ja kulutuksen epätasapainosta eli syödyn ravinnon ja fyysisen aktiivisuuden määrästä, lihavuuden kehittyminen on huomattavasti monimutkaisempi kokonaisuus. Lihavuus ei ole oma valinta, vaan sen kehittymiseen liittyy monia elimistön toimintoja, jotka eivät ole tahdonalaisia. Lihavuudesta keskusteltaessa onkin vältettävä syyllistämistä, ja muistettava kaikkien ihmisten tasa-arvo ja kunnioittaminen painosta riippumatta.
Lasten ja nuorten ylipaino
Tutkijat ovat huolissaan lihavuuden aiheuttamista terveysongelmista ja psyykkisen hyvinvoinnin heikkenemisestä erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Ylipainoisuus on lisääntynyt kaikilla kouluasteilla viimeisten vuosikymmenten aikana. Kehityksen taustalla ovat ruokaympäristön muutokset ja liikkumisen väheneminen.
Lapsuudessa ja nuoruudessa alkaneet ylipaino ja lihavuus saattavat jatkua aikuisuuteen saakka. Ylipaino ja lihavuus lisäävät tutkimusten mukaan merkittävästi monien sairauksien riskiä ja heikentävät terveyttä ja elämänlaatua. Lasten ja nuorten lihavuus on kuitenkin hyväennusteinen. Kun paino saadaan lapsuudessa tasaantumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, terveys säilyy aikuisiällä yhtä hyvänä kuin koko ikänsä normaalipainossa olleilla. Lisätietoa lasten painonhallinnasta löydät Terveyskylän Lastentalosta.