Kun syöminen häiriintyy vakavasti

Moni suomalainen kamppailee liikapainoon ja syömisen hallintaan liittyvien ongelmien kanssa. Jotkut syömishäiriöt voivat aiheuttaa lihavuutta.

Toisinaan syöminen menee solmuun tavalla, joka tekee siitä häiriintynyttä. Tällöin puhutaan syömishäiriöistä. Syömishäiriön taustalla on usein muita tekijöitä kuin varsinaiset syömiseen liittyvät asiat. Vaikka osa syömishäiriöistä, kuten anorexia nervosa eli laihuushäiriö, johtaa terveyttä uhkaavaan laihtumiseen ja aliravitsemukseen, voivat toiset syömishäiriöt johtaa painonnousuun ja lihavuuteen. Syömishäiriötä voi sairastaa iästä, sukupuolesta, painosta ja kehon koosta ja muodosta riippumatta.

Syömiseen liittyvän käyttäytymisen häiriöt voivat olla monenlaisia. Omaa syömistä ohjaavia ajatuksia ja käyttäytymistä on tärkeä pysähtyä miettimään, jotta oma ruokasuhde voisi ajan myötä normalisoitua.

Yhteistä syömishäiriöille on se, että niiden kohdalla on tärkeää hoitaa sekä mieltä että kehoa.

Yösyömisoireyhtymä (NES)

Yösyömisoireyhtymä (night eating syndrome eli NES) on lihavuuteen liittyvä syömishäiriötyyppi, jota esiintyy noin 1,5%:lla väestöstä. Oireyhtymällä ei ole virallista tautiluokitusta, mutta se on tärkeä tunnistaa, koska se voi selittää painonnousua. Tyypillistä on, että päiväaikainen ruokailu voi näyttää hyvin tavanomaiselta tai jopa niukalta. Yöaikainen ruokailu sen sijaan voi sisältää jopa yli puolet päivän energiamäärästä. Keskeistä on hoitaa ensin oireyhtymää ja vasta sitten lihavuutta.

Ahmintahäiriö (BED)

Ahmintahäiriöön (binge eating disorder eli BED) kuuluu huomattavan suurten ruokamäärien syöminen tavallista nopeammin. Ahmimista ei kompensoida oksentamalla tai laksatiiveilla kuten bulimiassa. Ahmintahäiriö ja muut epätyypilliset syömishäiriöt ovat maailmanlaajuisesti yleisimpiä syömishäiriöitä. Epätyypillisestä syömishäiriöstä on kyse, kun se ei täytä kaikkia laihuushäiriön, ahmimishäiriön (bulimia nervosa) tai muun määritellyn syömishäiriön diagnostisia kriteerejä.

Oireet

Ahminnalla viitataan kohtauksenomaiseen syömiseen, jossa syödään lyhyessä ajassa enemmän kuin normaalisti ja enemmän kuin useimmat muut ihmiset söisivät. Ahmimiseen liittyy hallinnan menettämisen tunne eli tunne siitä, että syömistä on vaikeaa keskeyttää, kun se on kerran alkanut. Yleensä ahmiminen tapahtuu yksin tai muilta salassa. Ahminta päättyy usein ahdistavaan täyden olon tunteeseen. Ahminnan voi keskeyttää myös muu ulkopuolinen tekijä, kuten jonkun saapuminen paikalle.

Ahmintahäiriön syyt

Ahmintahäiriön syitä ei tarkkaan tunneta, mutta taustalla saattavat olla stressitekijät, kuormittava elämäntilanne, tunne-elämän vaikeudet tai itsetuntovaikeudet. Kuurilaihduttaminen pahentaa ahmimistaipumusta. Ahmintahäiriötä voidaan epäillä, jos

  1. ahmintaa tapahtuu viikoittain ainakin kolmen kuukauden ajan
  2. ahminnan jälkeen tulee voimakas häpeä ja ahdistus syömisestä
  3. syöminen aiheuttaa itseinhoa, masennusta ja syyllisyyttä
  4. syömistä on vaikeaa keskeyttää.

Hoito

Vaikka ahmintahäiriön taustalla on monimutkaisia syitä, siitä on mahdollista toipua. Ensin on tärkeää korjata ja normalisoida arkisyömistä, jotta on voimavaroja pureutua ahmintaan johtaviin tunteisiin ja ajatussolmuihin. Pikkuhiljaa ahminnan takana oleville tarpeille löytyy muita tyydytyskeinoja ​ja itseinhon tilalle tulee lempeyttä ja myötätuntoa itseä ja omaa kehoa kohtaan. Ahmintahäiriötä hoidetaan oppimis- ja käyttäytymisterapeuttisin keinoin. Myös omahoito-ohjelmat on havaittu tehokkaiksi. Ahmimistaipumusta voi arvioida Mielenterveystalon syömistapakyselyllä. Tutustu myös Mielenterveystalon Irti ahminnasta -omahoito-ohjelmaan.

Syömishäiriöliitto SYLI tukee toiminnallaan syömishäiriöihin sairastuneita.

painonhallinta; lihavuuden hoito; painonhallintatalo; ylipaino; syömishäiriö; lihavuus

Kyllä

Päivitetty  5.10.2021