Lihavuusleikkaus on iso päätös ja elämänmuutos, jota pohditaan yleensä pitkään ja hartaasti.
Päällimmäisenä mielessä on yleensä innostuneisuus ja toiveikkuus terveyden paranemisesta sekä fyysisen, sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin lisääntymisestä.
Toisaalta mielessä saattaa olla huolia leikkaukseen liittyvistä riskeistä, oman kehon muutoksista, sopeutumisesta uudenlaiseen syömiseen sekä muiden tuesta.
Usein muutokset ovat valtaosin myönteisiä. On hyvä kuitenkin tiedostaa, että joskus myös myönteisiin ja toivottuihin muutoksiin voi olla vaikea sopeutua.
Lihavuusleikkauksen jälkeen saatat tarvita uusia keinoja tunteiden kohtaamiseen ja säätelyyn.
Joskus pettymys voi liittyä siihen, että paino ei laskekaan odotetulla tavalla tai laihtuminen ei ratkaisekaan haasteita muilla elämänalueilla. Huoli painonnoususta on yleistä myös leikkauksen jälkeen.
Useat lihavuusleikkaukseen tulevat potilaat ovat tottuneet säätelemään syömisen avulla tunteitaan, kuten stressiä, surua, vihaa ja ahdistusta. Erilaiset masennus- ja ahdistushäiriöt ovat yleisiä lihavuudesta kärsivien kesken. Toisaalta lihavuus voi altistaa masennus- ja ahdistusoireille, ja toisaalta nämä oireet voivat altistaa lihavuudelle. On myös lihavuusleikkaukseen tulevia henkilöitä, joilla ei ole tai ei ole ollut psyykkisiä oireita.
Pysyvään painonpudotukseen tarvitaan uudenlaista suhtautumista syömiseen ja liikuntaan. Leikkauksen jälkeen edessä on sopeutumisjakso.
Muutos on harvoin tasainen - siinä voi tapahtua notkahduksia ja usko voi olla koetuksella.
Muutokseen liittyviä taitoja voi jokainen opetella itsenäisesti esimerkiksi Painonhallintatalon Itsehoito -osiossa tai vertaisryhmän tuella. Oleellista on varhainen tuen hakeminen tarpeen ja tilanteen mukaan.
Omahoito-ohjeita tunnesyömisen hallintaan löydät myös esimerkiksi Mielenterveystalon Tunteet haltuun -omahoito-oppaasta.