Pitkäkestoinen stressi vaikeuttaa painonhallintaa
Lähes mikä tahansa myönteinen tai kielteinen asia voidaan kokea stressaavana. Stressi onkin aina suhteellista. Mikään asia ei itsessään ole stressitekijä, vaan stressaavuus riippuu yksilön kokemuksesta.
Lyhytaikainen stressi voi parhaimmillaan olla positiivinen voimavara, joka parantaa keskittymis- ja suorituskykyä sekä lisää energiaa ja innostusta. Stressi pysyy hyvällä tasolla, jos stressinhallintaan ja siihen sopeutumiseen on käytössä riittävästi voimavaroja.
Kun stressi pitkittyy, stressihormonit vaikuttavat myös painonhallintaan. Pitkittyneessä stressissä rauhoittuminen ja nukahtaminen voi olla vaikeaa, unen laatu ja palautuminen heikkenevät ja yöllä herätessä stressiajatukset voivat vallata mielen. Stressihormoni kortisoli lisää jonkin verran ylimääräisen rasvan kerääntymistä erityisesti vyötärölle. Myös tästä syystä stressinhallinta ja rentoutuminen kiireen keskellä ovat opettelemisen arvoisia taitoja.
Stressin säätely on oleellinen hyvinvointitaito.
| Mitä stressi on? | Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöön kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että hänen käytössään olevat voimavarat eivät riitä. Stressiä aiheuttavat muun muassa jatkuva kiire, ihmissuhdeongelmat, haasteet töissä tai työttömyys sekä äkilliset elämänmuutokset. Stressi itsessään on psyykkinen kokemus, mutta monet sen vaikutuksista ovat fyysisiä. Stressaantuneen ihmisen keho on jatkuvassa hälytystilassa. |
| Stressin fyysisiä oireita | Stressin fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi - päänsärky
- huimaus
- sydämentykytys
- pahoinvointi
- vatsavaivat
- flunssakierre.
|
| Stressin psyykkisiä oireita | Tyypillisimpiä psyykkisiä oireita ovat - ärtymys
- levottomuus
- ahdistuneisuus
- muistiongelmat
- unen häiriöt.
Kun arvioidaan stressitilaa, on henkilön oma näkymys tilanteesta keskeinen. |