Tunnesyöminen tarkoittaa syömistä tai syömättömyyttä tunneperäisiin tarpeisiin. Esimerkiksi stressaava tilanne ihmissuhteissa tai työpaikalla saattaa herättää halun syödä. Tunnesyöminen siis viittaakin tilanteeseen, jossa reagoimme tunteisiimme ensisijaisesti syömällä ja jossa tunteet toimivat syömisen laukaisijana. Sen sijaan syöminen kehon nälkään eli fysiologiseen nälkään ei ole tunnesyömistä.
Onko tunnesyöminen toistuva tapa?
Herkullisen ruoan syöminen herättää meissä mielihyvää aivojen mielihyvähormonien välityksellä. Tunnesyöminen voikin auttaa hetkellisesti käsittelemään tai hiljentämään ikäviä tunteita, kuten surua, tylsyyttä tai yksinäisyyttä, tai vastaavasti vahvistamaan ilon tunnetta. Tunnesyömisen satunnaisluonteisuus on täysin normaalia, ja jokainen meistä on varmasti joskus syönyt tai ollut syömättä tunteidensa vuoksi. Jos tunnesyömisestä muodostuu kuitenkin ainoa tai toistuva keino käsitellä tunteita, on tärkeää pysähtyä tunteiden äärelle. Syöminen tai syömättömyys ei lopulta ratkaise taustalla olevaa ongelmaa, vaan tuo ainoastaan hetken helpotuksen.
"Jos tunnesyömisestä muodostuu ainoa tai toistuva keino käsitellä tunteita, on tärkeää pysähtyä tunteiden äärelle."
Tunnesyöminen voi kehittyä pitkän ajan kuluessa täysin tiedostamattakin. Tunnesyömisen taustat ovat hyvin moninaisia ja yksilöllisiä, usein peräsin jo lapsuudessa. Osalla meistä saattaa olla kokemuksia esimerkiksi siitä, kuinka jo lapsuuden kodissa on ollut tapana palkita ruoalla aina onnistumisten jälkeen tai lohduttaa ruoalla pahan mielen hetkellä. Toistuvasta tunnesyömisestä voi vuosien mittaan lopulta kehittyä tapa ja jopa ikävä noidankehä, jossa vuorottelevat laihduttamisajatuksiin liittyvä nälässä oleminen, nälkäjaksoa seuraava ylensyönti ja edelleen ylensyönnistä johtuva syyllisyys ja häpeä.
Miten hoitaa tunnesyömistä?
Toistuvasta tunnesyömisestä eroon pääseminen on täysin mahdollista. Tunnesyömisen hoitoon on kuitenkin tärkeää varata riittävästi aikaa ja kärsivällisyyttä. Hoidon onnistuminen edellyttää ongelman tunnistamista ja myöntämistä itselle, laihduttelemisen lopettamista sekä oman syömisen ja tunnetaitojenkin tarkempaa tarkastelua:
Miltä päivän ruokailusi näyttää?
- Huolehdi säännöllisistä ateria-ajoista, jolloin keho tietää saavansa ravintoa tasaisin väliajoin. Monelle sopii ruokailu esimerkiksi 3 - 5 tunnin välein.
- Syö riittävästi ja monipuolisesti joka aterialla. Apuna aterioiden koostamisessa voit käyttää esimerkiksi perinteistä lautasmallia.
- Muista joustava syöminen sallien itsellesi kaikenlaiset ruoat. Näin tietystä ruoasta ei muodostu mörköä.
- Keskity rauhassa ruokailuun ja jätä muu oheistoiminta syödessä. Nauti ruoasta joka aistillasi!
- Pyri lopettamaan laihdutteleminen ja jatkuva painon tarkkailu. Liian vähäinen tai harvakseltaan syöminen ainoastaan vahvistaa tunnesyömistä.
- Tasapainoinen ruokailu mahdollistaa ajan myötä kehon luontaisten kylläisyys- ja nälkäviestien palautumisen sekä voimavarojen vapautumisen myös tunnetyöskentelylle.
Entä millaiset ovat tunnetaitosi? Tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä ilmaista, säädellä sekä havaita tunteita.
- Pysähdy hetkeksi ja pyri tunnistamaan ennen syömispäätöstä, onko kyseessä lopulta oikea nälkä, mieliteko vai tunneperäinen tarve.
- Pohdi, mitä tarvettasi tunnesyöminen lopulta palvelee. Kun selvität taustalla olevat tekijät, voi tunnesyömisen tilalle löytyä uusi vaihtoehtoinen toimintatapa.
- Pohdi, millä tavalla toivoisit tulevasi esimerkiksi lohdutetuksi tai palkituksi. Entä voisitko lohduttaa tai palkita itse itseäsi jollain tapaa?
- Kehitä itsemyötätunnon taitojasi. Pyri löytämään itsestäsi se kaikkein lämpöisin puoli sekä olemaan itsesi paras ystävä. Itsemyötätuntotaitojen avulla voit auttaa itseäsi sietämään paremmin kielteisiäkin tunteita sekä vastoinkäymisiä.
- Opettele kohtaamaan ja tutustumaan tunteisiisi kaikessa rauhassa. Kohtaamalla ja nimeämällä tunteet voit oppia myös säätelemään niitä paremmin.
Muista, että tunnesyömisen kanssa ei tarvitse jäädä yksin! Keskustele asiasta muiden kanssa ja hae rohkeasti apua.
Artikkelin on kirjoittanut Painonhallintatalon valmentaja
Anita Valkama (Ravitsemusasiantuntija, ETM, FT)