Kaikilla meillä on olemassa jonkinlainen elämisen rytmi, olkoon se säännöllinen tai epäsäännöllinen. Elämäntapamuutoksen äärellä on usein pysähdyttävä tutkailemaan, palveleeko olemassa oleva rytmi itseä ja tukeeko se omaa jaksamista ja hyvinvointia.
Jos tunnistaa muutoksen tarpeita omassa rytmissä, on hyvä muistaa, että olemassa oleviin tapoihin ja toimintoihin on aina jokin syy. Olemme jokainen erilaisten elämäntilanteiden ja kokemustemme muokkaamia.
Moni on tottunut venymään ja taipumaan liiaksi esimerkiksi työn vuoksi tai muiden hyvinvoinnista huolehtiakseen. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole kone, eikä sellaiseksi tarvitse pyrkiä. Väsyneenä, kuormittuneena ja yli äyräiden venyneenä on luonnollista, että rytmin ylläpito tai uuden rytmin opettelu voi tuntua vaikealta.
Joskus muutoksen esteenä on kaipuu menneisiin rytmeihin, tapoihin ja tottumuksiin. Vanhasta täytyy toisinaan osata päästää irti ja keskittyä arvioimaan omia tarpeita ja hyvinvointia tukevia asioita nykyisyydestä käsin.
Keho tarvitsee energiaa - tyhjällä tankilla ei pitkälle pötkitä
Vaikka ihminen ei ole kone, on autovertaus joskus toimiva. Auto ilmoittaa, kun sen tankki on tyhjenemässä. Mittarin näyttäessä nollaa autolla pääsee yleensä liikkumaan vielä joitakin kymmeniä kilometrejä, mutta jos ei ennätä tankkaamaan, tulee stoppi. Jotta me ihmiset emme väsyisi tielle, tarvitsemme säännöllistä energiatankkausta ravinnosta. Säännöllinen ja monipuolinen ateriointi auttaa meitä pysymään virkeinä, toimintakykyisinä ja paremmalla mielellä.
Yleisenä ohjeena ja suosituksena on, että ateriavälit olisivat noin 3–5 tuntia. Aterioiden välillä saa ja pitää tulla nälkä, mutta kovaa, ”kiljuvaa” nälkää on hyvä pyrkiä ennaltaehkäisemään.
Ruokailuajat voi suunnitella yksilölliseen päivärytmiin sopiviksi, mutta on tärkeää huomioida, että usein aamupäivän ateriat määrittelevät koko päivän syömistä ja jaksamista. Aamupäivän riittävä syöminen tukee syömisen hallintaa, pitää mielen virkeänä ja ennaltaehkäisee illan mielitekoja.
Ateriarytmiä opetellessa ei ole tarpeen ottaa heti haltuun kaikkia päivän aterioita. Pidä ne ateriat, jotka sinulla jo on ja jotka toimivat, muiden aterioiden kanssa voit opetella yksi ateria kerrallaan.
Kokeilemalla ja omaa kehoa kuuntelemalla löydät juuri sinulle sopivan rytmin.
Unesta virtaa ja muita hyötyjä
Uni on jaksamisen ja hyvinvoinnin kulmakiviä, mutta moni nukkuu säännöllisesti omaa unentarvetta vähemmän. Liian lyhyeen yöuneen, jatkuvaan väsymykseen ja väsymyksen vaikutuksiin voi tottua ja turtua niin, että niistä tulee normaali olotila.
Kuten ravinto myös uni vaikuttaa mielialaan, toimintakykyyn ja yleiseen jaksamiseen. Painonhallintaa ajatellen tiedossa on, että univaje lisää nälän tunnetta, ruokahalua sekä mielitekoja sokerisia ja rasvaisia ruokia kohtaan.
Unessa elimistö palautuu päivän rasituksesta ja aivot tankkaavat energiaa ja puhdistuvat valveen aikana kertyneistä kuona-aineista. Uni tasapainottaa hermostoa ja hormonitoimintaa, lievittää stressiä sekä vahvistaa vastustuskykyä. Unen aikana aivot myös lajittelevat tietoa, käsittelevät tunteita ja tallentavat opitut asiat pitkäkestoiseen muistiin.
Aikuisen unentarve on keskimäärin noin 7–9 tuntia vuorokaudessa. Itselle sopivaa unimäärää voi myös testailla. Tiedossa on, että jo yöunien pidentäminen yhdellä tunnilla tuo myönteisiä terveysvaikutuksia.
Lyhyetkin liikuntahetket tuovat jaksamista
Joskus miellämme liikunnaksi vain treenit, jotka kestävät vähintään tunnin ja joihin liittyy sykkeen kovaa nousua. On kuitenkin hyvä kääntää huomiota myös kokonaisuuden kannalta isompaan tekijään eli arjen liikuskeluun. Kevyt liikuskelu pitää sisällään muun muassa kotiaskareiden tekemisen, kauppareissut ja muut arjen puuhat.
Liikuntahetkiä, sisälsivät ne sitten kestävyysliikuntaa, lihaskuntoa, kehonhuoltoa, venyttelyä tai tauotuksia, voi ripotella pieniä määriä pitkin päivää. Etenkin jos arjessa on kiirettä ja paljon tekemistä, miltä kuulostaisi vartin lenkki tunnin lenkin sijaan?
Liikkumisen suhteen kannattaa myös kuulostella, millaiset liikuntamuodot ovat itselle mieleisiä ja omaan aikatauluun siinä määrin sopivia, että liikuntaan on mahdollista luoda säännöllinen rutiini.