Millaisista syistä harrastat liikuntaa?
Kun keskustellaan liikunnan roolista painonhallinnassa, liikunta typistyy usein keinoksi, jolla voidaan lisätä energiankulusta. Tällöin keskitytään pohtimaan esimerkiksi, minkä verran liikuntaa pitäisi harrastaa, millainen liikunta kuluttaa eniten energiaa ja onko liikkumisesta ylipäätään apua painonpudotuksessa. Vaikka liikkumalla voidaan lisätä kehon energiankulutusta, on syytä muistaa myös liikunnan muut positiiviset vaikutukset.
Liikunnan monet hyödyt
Liikunnalla on tärkeä rooli painonhallinnassa. Jos liikkuminen on vähäistä, kehon energiankulutus jää usein hyvin matalaksi. Tällöin voi olla hankalaa syödä riittävän vähän, jotta saataisiin aikaan energiavaje. Niukasti liikkuvalla lihasten energiankulutus on myös usein niin pientä, että keho menee eräänlaiselle säästöliekille, jolloin painonpudotus ei tahdo onnistua.
Toisaalta pelkästään liikuntaa lisäämällä on usein haastavaa pudottaa painoa. Keho tottuu nopeasti liikunnan tuottamaan rasitukseen, ja liikkumisesta tulee taloudellisempaa. Liikunnan aiheuttaman energiankulutuksen kasvaessa elimistö saattaa myös kompensoida tilannetta vähentämällä energiankulutusta levossa. Poikkeuksen tähän tekee lihaskuntoharjoittelu. Kun lihakset vahvistuvat ja lihasmassa kasvaa, elimistö alkaa kuluttaa enemmän energiaa myös levossa.
Jos liikunnan hyödyt olisi pakattu yhteen pilleriin, jokainen meistä haluaisi sellaisen. Itselle mielihyvää tuottava liikunta tukee fyysisen terveyden lisäksi myös mielenterveyttä, lievittää stressiä, vahvistaa toimintakykyä, parantaa jaksamista ja vahvistaa keho-mieliyhteyttä. Lisäksi säännöllinen liikkuminen voi vahvistaa nälän ja kylläisyyden signaaleja.
Liikuntamotivaatio kateissa
Jos painonpudotus ja kaloreiden kuluttaminen on ainoa syy liikkua, saatamme huomata liikuntainnostuksen lopahtavan ja motivaation laskevan. Liikunta on niin paljon muutakin. Pieni lapsi nauttii liikkeestä ja pysyy harvoin kovin pitkää aikaa paikallaan. Tämä liikkumisen ilo on meissä sisäsyntyisesti, ja se on mahdollista löytää, vaikka elämänkokemukset olisivat sitä heikentäneet.
Jokainen meistä on ainutlaatuinen yksilö, ja saamme mielihyvää erilaisista asioista. Yhtä innostaa kerta toisensa jälkeen liikkeelle rääkkitreenin jälkeinen euforia, kun taas toinen nauttii joogasta omalla takapihalla. Kolmannelle tuottavat suurta iloa kävelyretket perheen kanssa. Liikunnan ei tarvitse olla joko tai. Kun suurin osa liikunnasta tuottaa iloa ja mielihyvää, mukana voi olla myös ensisijaisesti painonhallinnan takia harrastettua liikuntaa.
Motivaation ja säännöllisen liikuntarutiinin harjoittelelemisen näkökulmasta mielekkyys on kuitenkin avainsana. Alkuinnostuksen laannuttua edes liikunnan jälkeinen hyvä olo ei välttämättä motivoi riittävästi lähtemään liikkeelle. Arjen muuttuessa kiireisemmäksi monet asiat menevät priorisointilistalla liikunnan edelle, jos liikkuminen itsessään ei tuota mielihyvää.
Joskus alkuinnostus liikkumiseen tuntuu lopahtavan kerta toisensa jälkeen tai liikkumaan lähteminen tuntuu pakkopullalta. Jos näin käy, on hyvä pysähtyä havainnoimaan omaa sisäistä puhetta ja pohtia, toistuuko siellä useammin sana ”pitäisi” kuin sana ”haluan”. Jos sinun ei tarvitsisi miettiä painoa tai painonpudotusta ollenkaan, miten liikkuisit tänään?