Polven eturistisiteen repeämä on tavallisesti urheiluvamma. Se on yleisempi naisilla kuin miehillä. Tämä johtuu anatomian ja lihasvoiman eroista.
Eturistisiteen (ACL) repeäminen voi aiheuttaa polveen epävakautta.
Jos eturistisiteen repeämiseen ei liity muita vammoja, voi tilannetta jäädä seuraamaan. Lääkäri voi tehdä hoitopäätöksen, kun turvotus ja kipu on helpottanut.
Lääkäri ohjaa tutkimuksen perusteella joko röntgen- tai magneettikuvaukseen.Jos polveen kertyy runsaasti verta (veripolvi), täytyy erityisesti selvittää, ettei polvessa ole murtumaa.
Vesijuoksu on nivelille hyvä kuntoutumismuoto.
Hoito jakautuu joko leikkaushoitoon tai ei-leikkaukselliseen hoitoon (konservatiivinen hoito). Repeämän vaikeusaste ja muut vammat (rustovauriot ja nivelkierukkavammat) vaikuttavat hoitolinjan valintaan. Takaristisiteen vamma on eturistisidevammaa paljon harvinaisempi.
Noin puolet nuorista potilaista hoidetaan ilman leikkausta. Ei-leikkauksellisessa hoidossa hoidetaan alkuvaiheen kipua esimerkiksi tulehduskipulääkkeillä, vahvistetaan reisilihaksia ja harjoitetaan lihashallintaa.
Leikkaus tehdään tähystämällä, ja siinä käytetään potilaan omia jänteitä siirrännäisinä.
Vamman jälkeen polvea saa liikuttaa normaaliin tapaan ja siihen yleensä voi varata, kivun sallimissa rajoissa. Kyynärsauvoja tarvitaan ensimmäisten viikkojen aikana.
Kuntoutumisen kulmakiviä ovat lihasvoiman ja liikkuvuuden palauttaminen. Kivun ja turvotuksen hoitaminen päivittäisen harjoittelun mahdollistamiseksi on tärkeää.
Yksilölliset ohjeet leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen saa fysioterapeutilta.
Kuntoutuminen eturistisiteen leikkauksesta vie aikaa ja vaatii kärsivällisyyttä. Rasittavia liikuntalajeja on turvallista harjoittaa vasta sitten, kun lääkäri antaa luvan, yleensä 6 kuukauden kuluttua leikkauksesta.
Lihaskunnon palautuminen voi kestää jopa vuoden.
Tarkistettu 12.9.2019
