Siirry sivun sisältöön

Kiertäjäkalvosimen vaurio

Kiertäjäkalvosin voi revetä vamman seurauksena, tai vaurio voi syntyä vähitellen iän tuoman jännerakenteen hapertumisen myötä.

Kiertäjäkalvosin muodostuu neljän lapalihaksen jänteistä, jotka kiinnittyvät olkaluun yläosaan. Näiden tehtävänä on keskittää olkaluun pää lapaluun maljaan ja huolehtia osaltaan olkavarren nosto- ja kiertoliikkeistä eri suuntiin.

Kiertäjäkalvosimen repeämä voi olla täydellinen, koko jänteen paksuuden käsittävä vaurio tai vain osittainen vaurio.

Kun oireet alkavat vähitellen tai pienen poikkeavan liikkeen jälkeen, kyse on usein rappeuman aiheuttamista vaurioista. Kipu tuntuu olkapään ulkosyrjällä ja yösärkynä, liikekipuna sekä voiman heikentymisenä.

Hoito

Kylmä- ja lämpöhoidot yhdessä kipulääkityksen kanssa yleensä auttavat.

Oireilevaa olkaniveltä voi käyttää kivun sallimissa rajoissa. Omahoidon aloittaminen ei edellytä kuvantamistutkimuksia, ellei kivun alkamiseen liity tapaturmaa.

Kuntouttavassa hoidossa keskitytään olkapään kuormituksen säätelyyn, liikelaajuuksien parantamiseen sekä työasennon ja ryhdin korjaukseen.

Rappeumaperäisten kiertäjäkalvosimen repeämien hoito on ensisijaisesti ei-leikkauksellinen.

Tähystysleikkaus

Tähystysleikkausta voidaan harkita rappeumaperäisessäkin tilanteessa, jos kyse on vaikeasta kivusta tai toimintaa haittaavasta vaivasta, eikä muu auta.

Hyvä lihaskunto ja liikkuvuus ennen leikkausta edistävät toipumista.

Toimenpiteen jälkeen käsi tuetaan kantositeeseen 3–4 viikoksi. Ensimmäisen kuuden viikon aikana kädellä saa tehdä vain kevyitä heiluriliikkeitä ala-asennossa ja avustettuja nostoliikkeitä vaakatasoon.

Tyypillinen sairausloma-aika leikkauksen jälkeen on kolme kuukautta.

Korjausleikkauksenkin jälkeen jänne voi revetä uudelleen. Uusiutunut repeämä ei välttämättä aiheuta oireita tai merkittävää toimintakyvyn heikkenemistä.

Päivitetty 24.8.2018