Kiertäjäkalvosin muodostuu neljän lapalihaksen jänteistä, jotka kiinnittyvät olkaluun yläosaan. Näiden tehtävänä on keskittää olkaluun pää lapaluun maljaan ja huolehtia osaltaan olkavarren nosto- ja kiertoliikkeistä eri suuntiin.
Kiertäjäkalvosimen repeämä voi olla täydellinen, koko jänteen paksuuden käsittävä vaurio tai vain osittainen vaurio.
Kun oireet alkavat vähitellen tai pienen poikkeavan liikkeen jälkeen, kyse on usein rappeuman aiheuttamista vaurioista. Kipu tuntuu olkapään ulkosyrjällä ja yösärkynä, liikekipuna sekä voiman heikentymisenä.
Hoito
Kylmä- ja lämpöhoidot yhdessä kipulääkityksen kanssa yleensä auttavat.
Oireilevaa olkaniveltä voi käyttää kivun sallimissa rajoissa. Omahoidon aloittaminen ei edellytä kuvantamistutkimuksia, ellei kivun alkamiseen liity tapaturmaa.
Milloin yhteys lääkäriin?
Lääkäriin tulee hakeutua vamman jälkeen tai, kun pitkittyneet oireet vaikeuttavat normaalissa elämässä pärjäämistä.
Kroonistuneessa olkapääkivuissa oireiden hyväksyminen ja asian kanssa pärjäämisen kokemus auttavat selviämiseen.
Kuntouttavassa hoidossa keskitytään olkapään kuormituksen säätelyyn, liikelaajuuksien parantamiseen sekä työasennon ja ryhdin korjaukseen.
Rappeumaperäisten kiertäjäkalvosimen repeämien hoito on ensisijaisesti ei-leikkauksellinen.
Tähystysleikkaus
Tähystysleikkausta voidaan harkita rappeumaperäisessäkin tilanteessa, jos kyse on vaikeasta kivusta tai toimintaa haittaavasta vaivasta, eikä muu auta.
Hyvä lihaskunto ja liikkuvuus ennen leikkausta edistävät toipumista.
Toimenpiteen jälkeen käsi tuetaan kantositeeseen 3–4 viikoksi. Ensimmäisen kuuden viikon aikana kädellä saa tehdä vain kevyitä heiluriliikkeitä ala-asennossa ja avustettuja nostoliikkeitä vaakatasoon.
Tyypillinen sairausloma-aika leikkauksen jälkeen on kolme kuukautta.
Korjausleikkauksenkin jälkeen jänne voi revetä uudelleen. Uusiutunut repeämä ei välttämättä aiheuta oireita tai merkittävää toimintakyvyn heikkenemistä.
Edellinen sivuSeuraava sivu