Kun ihminen saa haavan käteensä, saattaa jokin käden monista pienistä hermoista vaurioitua. Sormiin menevät jänteet ja hermot kulkevat lähellä ihoa ja ovat alttiita vaurioitumaan, jos käteen tulee haava.
Hermovammalleon ominaista, että ihon tuntoaisti haavasta eteenpäin puuttuu tai on alentunut. Hermovammat hoidetaan leikkauksella. Hermon päät ommellaan hiuksenhienolla langalla kiinni toisiinsa. Toipuminen kestää pitkään, koska hermosäikeiden täytyy kasvaa vauriokohdasta aina sormen kärkeen saakka. Hermo uusiutuu yhden millimetrin vuorokausivauhdilla. Lapsen korjattu hermo saattaa palautua lähes entiseen kuntoonsa. Aikuisilla odotettavissa on, että vain suojaa antava tunto (kylmä, kuuma, kipu) palautuu. Hermon korjaus palauttaa tuntoaistia, mutta se myös vähentää mahdollisuutta hermon päätekasvaimen (neurooma) kehittymiseen. Tällainen kipeä, herneen kokoinen kasvain aiheuttaa usein ison haitan käden toiminnalle.
Jännevammoista suuri osa hoidetaan lastalla. Usein turvaudutaan myös leikkaukseen, jossa katkenneet jänteen päät ommellaan toisiinsa kiinni tukevilla ompeleilla. Korjatulla jänteellä on taipumus muodostaa kiinnikkeitä ympäröiviin kudoksiin, jolloin sormi jää jäykäksi. Siksi jännevammoista toipuminen vaatii ahkeraa kuntoutusta. Erityisesti sormen koukistajajännevammoissa toimintakyky palaa vain, jos sormen toimintaa jaksaa kuntouttaa toistuvilla kevyillä liikkeillä. Korjattua jännettä ei saa kuitenkaan kuormittaa liikaa, jotta korjaus ei repeä. |