Kyynärpään ulomman nivelnastan pitkäaikaista kipua kutsutaan tenniskyynärpääksi (lateraalinen epikondyliitti).
Vaivasta kärsii 1—3 prosenttia suomalaisista. Oireilua esiintyy erityisesti keski-ikäisillä. Naisilla tenniskyynärpäätä esiintyy miehiä enemmän. Tupakointi ja toistuva, voimaliikkeitä vaativa työ altistavat taudille.
Tenniskyynärpää ei ole vakava sairaus. Tautia voidaan kuvailla jänteen "keski-iän kriisiksi", joka paranee omaan tahtiinsa viimeistään kahden vuoden kuluessa.
Parantavaa hoitoa ei ole kehitetty, eikä myöskään todistetusti vaikuttavaa oireita lievittävää hoitoa.
Jos epäilet sairastavasi kyynärpään alueen epikondyliittiä, hakeudu lääkäriin, kun oireet haittaavat merkittävästi normaalia elämää.
Nivelnastaan pistettyä kortisonia ei enää juurikaan käytetä hoitona, koska kivunlievitys on tilapäinen ja vaiva palaa pahempana muutama kuukausi pistoksen jälkeen.
Oireita lievittää kipeään kohtaan iholle levitettävä tulehduskipulääkegeeli tai –voide. Toipumista edistää omatoiminen kuntoutusharjoittelu, johon fysioterapeutti ohjeistaa.
Golfkyynärpää
Kyynärpään sisemmän nivelnastan rasituskipua kutsutaan golfkyynärpääksi.
Vaiva on luonteeltaan varsin samanlainen kuin tenniskyynärpää, mutta ulkosyrjän sijasta kipu paikallistuukin kyynärpään sisäsyrjään koukistajajänteiden kiinnittymiskohtaan.
Hoitolinjat ovat samat kuin tenniskyynärpäässä: kipugeeli ja fysioterapia sekä turhien pistos- tai leikkaushoitojen välttäminen.