Murtumien vaikeusaste vaihtelee verrattaen yksinkertaisista, ei-nivelpinnoille yltävistä murtumista hyvin pirstaleisiin niveleen ulottuviin murtumiin.
Olkaluun alaosan murtumia esiintyy eniten yli 60-vuotailla naisilla, jotka saavat murtuman matala-energisen vamman seurauksena kaatuessaan samalla tasolla.
Tämän tyyppisiä murtumia aiheutuu myös liikenneonnettomuuksissa ja urheilussa.
Murtuman hoidon linja (leikkaushoito tai ei-leikkauksellinen hoito) päätetään kirurgisessa yksikössä.
Diagnoosi tehdään röntgenkuvauksin, ja diagnostiikan tehostamiseksi sekä hoitolinjan valintaa varten on usein tarpeellista tehdä tietokonekuvaus.
Leikkaushoito
Leikkauksellisessa murtumien hoidossa luun oikea asento varmistetaan usein lukkolevytyksellä. Tietyissä tilanteissa käytetään myös tekoniveltä.
Ei-leikkauksellinen hoito
Tietyissä tilanteissa, esimerkiksi kun luun laatu on osteoporoosin takia niin heikko, ettei leikkauksellisella hoidolla saada murtumakappaleita kiinnitettyä luotettavasti, on vaihtoehtona ei-leikkauksellinen hoito kipsauksella.
Olkaluun alaosan murtumista aiheutuu potilaalle usein jälkioireita, kuten kipuja ja kyynärnivelen liikerajoituksia sekä virheasentoon luutumista. Myös murtuman luutumattomutta esiintyy.