Tenniskyynärpää

Tenniskyynärpään taudin tarkkaa syytä ei tiedetä, vaikka vaiva on varsin tavanomainen.

Kyynärpään ulomman nivelnastan pitkäaikaista kipua kutsutaan tenniskyynärpääksi (lateraalinen epikondyliitti).

Vaivasta kärsii 1—3 prosenttia suomalaisista. Oireilua esiintyy erityisesti keski-ikäisillä. Naisilla tenniskyynärpäätä esiintyy miehiä enemmän. Tupakointi ja toistuva, voimaliikkeitä vaativa työ altistavat taudille.

Tenniskyynärpää ei ole vakava sairaus. Tautia voidaan kuvailla jänteen "keski-iän kriisiksi", joka paranee omaan tahtiinsa viimeistään kahden vuoden kuluessa.

Parantavaa hoitoa ei ole kehitetty, eikä myöskään todistetusti vaikuttavaa oireita lievittävää hoitoa.​

​​​ Milloin yhteys lääkäriin?

Jos epäilet sairastavasi kyynärpään alueen epikondyliittiä, hakeudu lääkäriin, kun oireet haittaavat merkittävästi normaalia elämää.​

Nivelnastaan pistettyä kortisonia ei enää juurikaan käytetä hoitona, koska kivunlievitys on tilapäinen ja vaiva palaa pahempana muutama kuukausi pistoksen jälkeen.

Oireita lievittää kipeään kohtaan iholle levitettävä ​tulehduskipulääkegeeli tai –voide. Toipumista edistää omatoiminen kuntoutusharjoittelu, johon fysioterapeutti ohjeistaa.

Golfkyynärpää​

Kyynärpään sisemmän nivelnastan rasituskipua kutsutaan golfkyynärpääksi.

Vaiva on luonteeltaan varsin samanlainen kuin tenniskyynärpää, mutta ulkosyrjän sijasta kipu paikallistuukin kyynärpään sisäsyrjään koukistajajänteiden kiinnittymiskohtaan.

Hoitolinjat ovat samat kuin tenniskyynärpäässä: kipugeeli ja fysioterapia sekä turhien pistos- tai leikkaushoitojen välttäminen.


Edellinen sivuSeuraava sivu