Kaarijalka voi ajan mittaan pahentua tai pysyä samanlaisena.
Kaarijalan aiheuttajana voi olla synnynnäinen tai myöhemmin ilmaantuva neurologinen sairaus tai jänteen ja lihasten vamman jälkitila. Välttämättä syytä kaarijalle ei löydy.
Rakenteellisesti normaalikin jalkaterä voi ulkosyrjään nojaavan askelluksen (supinaatio) vuoksi käyttäytyä ja oireilla kuten kaarijalka.
Kliinisen tutkimuksen lisäksi kaarijalkaa tutkitaan seisten otetulla nilkan ja jalkaterän röntgenkuvalla ja neurologista syytä epäiltäessä hermorata- eli enmg-tutkimuksella.
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos nilkat nyrjähtelevät toistuvasti ja kaarijalka aiheuttaa nilkka-, jalkaterä- tai akillesjännekipua.
Tyypillisiä kaarijalkaan liittyviä oireita ovat erilaiset akillesjänneongelmat ja nilkan nyrjähtely. Asento- tai askellusvirhe voi myös johtaa ulkosyrjän jännerakenteiden rispaantumiseen (peroneus split) tai jalkateräluiden rasitusmurtumiin.
Jos kaarijalan takana on lihasten ja jänteiden toiminnan epätasapaino, ensihoitona ovat aina fysioterapeutin ohjaamat harjoitteet.
Leikkaushoito
Ennen kaarijalan kirurgista hoitoa on hyvä selvittää virheasennon taustalla olevat syyt. Tarvittaessa lääkäri keskustelee neurologin kanssa.
Kirurginen hoitomenetelmä valitaan yksilöllisesti. Jalkaterää ja nilkkaa jäykistäviä luudutustoimenpiteitä pyritään välttämään, jos mahdollista.
Luudutus on ainoa kirurginen hoitokeino, jos kyseessä on hankala nivelrikko, nivelen epävakaus ja jalkaterän epämuotoisuus.