Lapsi voi syntyä joko alateitse tai keisarileikkauksella. Vaikka alatiesynnytys on turvallisempi synnytystapa sekä äidin että lapsen kannalta, osa naisista toivoo synnytystavaksi keisarileikkausta. Keisarileikkaus on joissain tilanteissa lapsen hengen ja terveyden pelastava toimenpide ja myös äidin sairauksien perusteella joskus aiheellinen. Keisarileikkaus on kuitenkin suuri kirurginen toimenpide ja päätöksen siitä tulee perustua aina huolelliseen harkintaan.
Synnyttäjän tulee olla tietoinen keisarileikkauksen riskeistä
- Syntymä keisarileikkauksella lisää lapsen sairausriskiä sekä vastasyntyneisyyskaudella että myöhemmin lapsuudessa.
-
On mahdollista, että keisarileikkauksen aiheuttama varhaisen mikrobikontaktin puute lisää sairastumisriskiä myöhemmin lapsuudessa. Keisarileikkauksella syntyminen on epidemiologisissa tutkimuksissa liitetty monien kroonisten immuunivälitteisten tai tulehduksellisten sairauksien sekä lihavuuden ja ylipainon kehittymisen riskiin.
-
Äidin puudutuksesta johtuva verenpaineen lasku vaikuttaa istukan verenkiertoon, ja jos nukutetaan, nukutusaineet menevät istukan läpi lapseen.
-
Keisarileikkauksessa lapsen sopeutumismekanismit kohdun ulkopuolista elämää varten eivät ehdi käynnistyä. Leikkauspäivää sovittaessa ei voida tietää, onko se lapsen kannalta paras ajankohta syntyä. Lapsen kannalta raskauden saattaisi olla hyvä vielä jatkua.
-
Lapsi voi syntyessään olla vaisu, ja tarvitsee virvoittelua ja lastenlääkärin hoitoa useammin kuin alateitse syntynyt lapsi.
-
Suunnitellussa keisarileikkauksessa on suurentunut lapsen hengitysvaikeuksien riski. Se on sitä suurempi mitä aikaisemmin ennen laskettua aikaa lapsi syntyy.
-
Lapsella on suurentunut riski joutua vastasyntyneiden osastolle myös matalan verensokeripitoisuuden ja matalan ruumiinlämmön vuoksi.
-
Imetys käynnistyy hitaammin keisarileikkauksen jälkeen johtuen haavakivusta ja maidon hitaammasta noususta rintoihin. Imetyksen käynnistymistä hidastaa erityisesti, jos leikkauksessa on ollut merkittävä verenhukka. Tämän vuoksi keisarileikkauksella syntynyt lapsi tarvitsee äidinmaidonkorviketta todennäköisemmin kuin alateitse syntynyt lapsi.
-
Leikkauksen aikana äidin ollessa puudutettuna äiti voi olla pahoinvoiva.
-
Jos leikkaus on tehty nukutuksessa, äiti voi olla pahoinvoiva ja tokkurainen useita tunteja leikkauksen jälkeen.
-
Keisarileikkauksessa on merkittävä verenhukan riski. Riski on kolminkertainen verrattuna alatiesynnytykseen.
-
Noin kuusi prosenttia äideistä tarvitsee leikkauksen jälkeen verensiirron.
-
Verenhukasta johtuva kohdunpoiston riski on keisarinleikkauksen yhteydessä kuusinkertainen alatiesynnytykseen verrattuna.
-
Keisarileikkaukseen liittyy moninkertainen riski laskimotukokseen (laskimotrombi ja keuhkoembolia) alatiesynnytykseen verrattuna. Keuhkoveritulppariski keisarileikkauksen jälkeen on yli 20-kertainen alatiesynnytyksen verrattuna. Veritulppien muut riskitekijät, muun muassa ylipaino, ikä ja tupakointi, lisäävät riskiä edelleen. Riskin vähentämiseksi keisarileikkauksen yhteydessä laitetaan kaikille tukisukat, ja riskiarvion perusteella aloitetaan tarvittaessa lisäksi tukoksia ehkäisevä pistoshoito.
-
Keisarileikkauksen jälkeen haavakivut voivat olla voimakkaita. Vahvoja kipulääkkeitä voi tarvita useita päiviä. Haavan paraneminen kestää noin kuukauden, mutta leikkaushaava-alueella voi olla tuntopuutoksia useiden kuukausien ajan.
-
Välittömästi leikkauksen jälkeen suolisto on lamassa, ja vatsa voi olla erittäin turvoksissa ennen kuin suoli alkaa jälleen toimia. Tämä voi aiheuttaa jopa kovempia kipuja kuin itse leikkaushaava.
-
Kuten kaikissa gynekologisissa leikkauksissa, myös keisarileikkauksessa on 4 - 8 prosentin riski virtsarakon, virtsajohdinten ja suolen vaurioitumisen.
-
Joskus (muutamassa prosentissa) tarvitaan uusintaleikkaus jälkiverenvuodon vuoksi muutaman tunnin kuluttua keisarileikkauksesta.
-
Kotiutuminen leikkauksen jälkeen tapahtuu myöhemmin kuin alatiesynnytyksen jälkeen.
-
Toipuminen on hitaampaa ja työlästä, se kestää usein 1 - 2 kuukautta. Toipumisen ajan tarvitaan apua lapsen hoitamisessa ja kotitöiden tekemisessä leikkauksesta johtuvien rajoitusten vuoksi.
-
Tulehdusriski on suurempi kuin alatiesynnytyksessä.
-
Yleisin on virtsatietulehdus, jolle altistaa kaikille leikkauksessa asetettava virtsatiekatetri.
-
Kohtutulehdus (endometriitti) kehittyy 3 – 9 prosentille keisarileikkauksen jälkeen. Riski on 10 – 15-kertainen alatiesynnytykseen verrattuna.
-
Leikkaushaava tulehtuu 2 - 9 prosentilla. Joskus haava joudutaan avaamaan tulehduksen vuoksi uudelleen ja tuolloin toipuminen pitkittyy useilla viikoilla.
-
Lapsivuodekuume on yleisempää leikkauksen jälkeen (noin 10 prosentilla), sen hoito voi vaatia pitkän sairaalassaolon (1 - 2 viikkoa). Usein tulehdusoireet ilmaantuvat vasta kotiutumisen jälkeen, jolloin äiti joutuu palaamaan takaisin sairaalaan.
-
Keisarileikkauksessa kohtuun jää arpialue, joka ei ole yhtä luja kuin terve kudos. Se tulee ottaa huomioon seuraavissa raskauksissa ja synnytyksissä. Arven repeäminen on mahdollista, riski on kuitenkin pieni, alle yksi prosenttia.
-
Koska leikkauksessa käytetään teräviä instrumentteja, on myös lapseen tuleva haava mahdollinen, joskin harvinainen.
-
Kroonista kipua keisarileikkauksen jälkeen kokee 12 prosenttia naisista. Vuotohäiriöitä, erityisesti kuukautisten jälkeistä tiputtelua, esiintyy usein jopa vuosia leikkauksen jälkeen.