Oikeudenkäynti järjestetään paikkakunnalla, jossa rikos on tapahtunut. Kutsua on noudatettava. Vain esimerkiksi lääkärintodistus saapumisen estävästä sairaudesta voi oikeuttaa poissaoloon. On mahdollista, että alle 18-vuotiasta ei kutsuta oikeudenkäyntiin. Tällöin oikeudenkäynnissä voidaan katsoa aiemmin videoitu kuulustelu.
Oikeudenkäynnissä ovat yleensä läsnä oikeuden puheenjohtaja eli lainoppinut tuomari, sihteeri, mahdolliset lautamiehet eli maallikkotuomarit, syyttäjä, asianomistaja eli rikoksen uhri, vastaaja eli rikoksesta syytetty, molempien osapuolten oikeudelliset avustajat sekä mahdolliset kutsutut todistajat. Lisäksi oikeuden istunnossa voi olla mukana tukihenkilö, tulkki ja edunvalvoja. Oikeudenkäynti voidaan käydä osittain tai kokonaan suljetuin ovin, mikä tarkoittaa, että muut ylimääräiset ihmiset poistetaan istuntosalista. Oikeudenkäyntiin voidaan pyytää erityisjärjestelyjä, kuten sermi, jotta uhri voi välttyä kohtaamasta rikoksesta syytettyä.
Uhrin oikeudenkäyntiavustaja esittää vahingonkorvausvaatimukset. Asianosaiset kertovat oman näkemyksensä asiasta ja tapahtumien kulusta. Todistajalla ja asianomistajalla on totuudessa-pysymisvelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että heidän on kerrottava kaikki, mitä he tietävät ja muistavat tapahtuneesta.
Istunnon lopuksi oikeussali tyhjennetään ja oikeuden jäsenet jäävät päättämään mahdollisesta syyllisyydestä ja seuraamuksista. Tuomio voidaan ilmoittaa heti oikeudenkäynnin päätteeksi tai se saadaan myöhemmin niin sanottuna kansliatuomiona, jonka ajankohta ilmoitetaan istunnon lopussa. Tällöin tuomion voi noutaa kansliasta tai se toimitetaan avustajalle. Joissain tuomioistuimissa tuomion voi saada pyydettäessä kirjeitse kotiin tai sähköpostilla. Tuomion yhteydessä käräjäoikeus ilmoittaa muutoksenhakuohjeet eli kuinka tulee toimia, jos osapuolet haluavat valittaa ratkaisusta hovioikeuteen. Oikeudenkäyntiavustaja auttaa valituksen laatimisessa.