Oikeudellinen neuvonta

Jokaisella rikoksen uhrilla on oikeus saada ohjaus tukipalveluihin sekä saada yleistä neuvontaa rikosprosessin kaikissa eri vaiheissa.

​​​​​​​​​​​​​​​​​
Rikoslain 20. luku määrittelee, mitkä seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavat teot ovat rikoksia ja siten Suomen lainsäädännön mukaan rangaistavia. Näitä ovat raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalinen ahdistelu, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö, seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen, paritus ja törkeä paritus.

Jokaisella rikoksen uhrilla on oikeus saada ohjaus tukipalveluihin sekä saada yleistä neuvontaa rikosprosessin kaikissa eri vaiheissa. Hänellä on myös oikeus tukihenkilöön, joka voi tulla mukaan rikosilmoituksen tekemiseen, esitutkintaan, oikeudenkäyntiin tai muihin tarvittaviin tilanteisiin. Esimerkiksi oikeudellisen avustajan kustannuskysymykset, vahingonkorvausvaatimukset tai oikeudenkäynnin kulku ovat usein sellaisia asioita, joihin tietoa ja tukea toivotaan.​

Rikosilmoitus

Mitä nopeammin rikosilmoitus tehdään, sitä helpompaa poliisin on selvittää rikos. Ilmoituksen voi tehdä millä tahansa poliisiasemalla ja se on oikeus jättää uhrin ymmärtämällä kielellä. Tehdystä rikosilmoituksesta on oikeus saada kirjallinen vahvistus. Kun poliisi saa tiedon rikoksesta, se voidaan tutkia ja syyttäjä voi viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Poliisi voi käynnistää esitutkinnan myös muuten kuin uhrin omasta ilmoituksesta.

Esitutkinta​

Poliisin käynnistettyä esitutkinnan, kutsutaan asianosaiset erikseen poliisin kuulusteluun. Rikoksen uhria kutsutaan tällöin asianomistajaksi. Kuulustelutilanteeseen on oikeus saada tarvittaessa tulkki. Läsnä voivat olla myös mahdollinen edunvalvoja, oikeudellinen avustaja ja tukihenkilö. ​

Alaikäisen rikoksen uhrin osalta myös huoltajilla on oikeus olla läsnä kuulustelussa, mikäli rikoksesta epäiltynä ei ole huoltaja itse tai lapsen toinen huoltaja tai lapsen muu lähisukulainen. Huoltajalla ei ole oikeutta olla läsnä lapsen kuulustelussa myöskään silloin, kun huoltajaa kuullaan samassa rikosasiassa asianomistajana tai todistajana tai on olemassa muista syistä perusteltua syytä olettaa, että huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa alaikäisen etua asiassa. Näissä tilanteissa alle 18-vuotiaalle asianosaiselle tulee määrätä esitutkintaa varten edunvalvoja.​

Rikoksen uhrin päättäessä kertoa poliisille tapahtumista, on hänen puhuttava totta. Poliisi arvioida yleensä jokaisen seksuaalirikoksen uhrin kanssa erityisen suojelun tarvetta eli erilaisia rikosprosessikokemusta helpottavia menettelyjä (esimerkiksi kuulustelun videointi, kuulustelijan sukupuoli). Tavoitteena arvioinnilla on välttää uhrin kokemaa ylimääräistä kärsimystä rikosprosessin menettelyistä. Uhrin yhteystietojen välittymistä esitutkintamateriaalissa rikoksesta epäillylle on hyvä pyytää.

Esitutkinnassa poliisi kysyy vahingonkorvausvaatimuksia. Seksuaalirikoksen uhrilla on oikeus saada maksuton oikeudenkäyntiavustaja jo esitutkintavaiheeseen, kun uhrilla on vahingonkorvausvaatimus. Oikeuteen eivät vaikuta uhrin tulot ja varallisuus. Korvausmäärää on hyvä arvioida yhdessä oikeudellisen avustajan kanssa ja varsinainen korvausvaatimusmäärä voidaan ilmoittaa myöhemmin oikeudenkäynnin lähestyessä. Kun esitutkinta valmistuu, siitä voidaan pyytää maksutta jäljennös. Jos esitutkinnan perusteella voidaan epäillä jotain henkilöä rikoksesta, asian käsittely siirtyy syyteharkintaan.

Oikeudenkäynti

Mikäli syyttäjä syyttää rikoksesta epäiltyä, käräjäoikeus lähettää kutsun oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynti järjestetään paikkakunnalla, jossa rikos on tapahtunut. Kutsua on noudatettava. Vain esimerkiksi lääkärintodistus saapumisen estävästä sairaudesta voi oikeuttaa poissaoloon. On myös mahdollista, että alle 18-vuotiasta ei kutsuta oikeudenkäyntiin. Tällöin voidaan katsoa aiemmin videoitu kuulustelu.

Läsnä oikeudenkäynnissä ovat yleensä oikeuden puheenjohtaja eli lainoppinut tuomari, sihteeri, mahdolliset lautamiehet eli maallikkotuomarit, syyttäjä, asianomistaja eli rikoksen uhri, vastaaja eli rikoksesta syytetty, molempien osapuolten oikeudelliset avustajat ja mahdolliset kutsutut todistajat. Lisäksi oikeudenistunnossa voi olla mukana tukihenkilö, tulkki ja edunvalvoja. Oikeudenkäynti voidaan käydä osittain tai kokonaan suljetuin ovin, jolloin muut ylimääräiset ihmiset poistetaan istuntosalista. Oikeudenkäyntiin voidaan pyytää erityisjärjestelyjä (esimerkiksi sermi), jotta voidaan välttyä kohtaamasta rikoksesta syytettyä.

Uhrin oikeudenkäyntiavustaja esittää vahingonkorvausvaatimukset. Asianosaiset kertovat oman näkemyksensä asiasta ja tapahtumien kulusta. Todistajalla ja asianomistajalla on totuudessa-pysymisvelvollisuus. Se tarkoittaa, että heidän on kerrottava kaikki mitä he tietävät ja muistavat tapahtuneesta.

Istunnon lopuksi oikeussali tyhjennetään ja oikeuden jäsenet jäävät päättämään mahdollisesta syyllisyydestä ja seuraamuksista. Tuomio voidaan ilmoittaa heti oikeudenkäynnin päätteeksi tai sen saa myöhemmin niin sanottuna kansliatuomiona, jonka ajankohta ilmoitetaan istunnon lopussa. Tällöin tuomion voi noutaa kansliasta tai se toimitetaan avustajalle. Joissain tuomioistuimissa sen voi saada pyydettäessä kirjeitse kotiin tai sähköpostilla. Tuomion yhteydessä käräjäoikeus ilmoittaa muutoksenhakuohjeet eli kuinka toimia, jos osapuolet haluavat valittaa ratkaisusta hovioikeuteen. Oikeudenkäyntiavustaja auttaa valituksen laatimisessa.



Edellinen sivuSeuraava sivu

 



Lisätietoa