Kaikilla kuukautisiin liittyvät muutokset eivät ole niin tuntuvia, että tulisivat jatkuvasti huomioiduiksi. Kuukautiskierto on merkki sukupuolielinten toimintakyvystä. Jos kuukautiset eivät ole alkaneet 16. ikävuoteen mennessä tai jäävät pois myöhemmin yli puolen vuoden ajaksi, on syytä hakeutua tutkimuksiin. Erilaisia kuukautisten häiriöitä voivat aiheuttaa muun muassa syömishäiriöt ja gynekologiset tulehdukset tai kasvaimet, kuten hyvänlaatuiset myoomat.
Kuukautiskierron alkupuolella aivolisäkkeestä erittyvä hormoni kasvattaa munarakkulaa, jonka erittämä estrogeeni paksuntaa kohdun limakalvoa. Noin kierron puolivälissä munarakkula puhkeaa ja munasolu irtoaa, mitä kutsutaan ovulaatioksi. Munarakkulan tilalle kehittyvä keltarauhanen alkaa erittää keltarauhashormonia, jonka tehtävä on kypsyttää kohdun limakalvoa mahdollista raskautta varten. Kierron loppupuolella keltarauhanen surkastuu, jos raskaus ei ala, ja myös estrogeenin määrä elimistössä hieman laskee. Keltarauhasen häviäminen aloittaa kuukautisvuodon. Jo ennen vuodon alkua osa naisista kokee hormonierityksen muutoksen niin sanottuina PMS-oireina.
Kuukautiskierto siis valmistaa naisen kehoa mahdollista raskautta varten. Hormonikierto pyrkii lisäämään seksuaalista halukkuutta ennen ovulaatiota, jolloin hedelmöittymisen mahdollisuus on suurin. Nainen saattaa myös erittää ovulaation aikaan enemmän feromoneja eli ainetta, jonka perusteella sopiva kumppani kokee kohtaamansa henkilön viehättävänä. Kaikilla naisilla ero seksuaalisessa halukkuudessa ei ole huomattava, ja seksuaaliseen halukkuuteen vaikuttavat samanaikaisesti myös monet muut tekijät, kuten elämäntilanne, mieliala, stressi, terveydentila, ravitsemus sekä oma seksuaalinen tahtotila tai toive seksuaalisesta toiminnasta. Jokaisen seksuaalinen halukkuus on hyvin yksilöllinen ja voi vaihdella yllättäenkin.