​​​Vauvan synnyttyä parisuhteesta tulee perhe, kahdesta tulee kolme. Kasvu vanhemmuuteen ​tapahtuu vähitellen. Parin on tärkeää jakaa toisilleen tunteitaan ja kokemuksiaan jäsentääkseen omaa kokemustaan ja ymmärtääkseen toisen kokemusta.

On normaalia, että pikkuvauvavaiheessa kumppanien välinen parisuhde on taka-alalla ja molempien huomio suuntautuu uuteen tulokkaaseen. Vähitellen on hyvä varata aikaa myös kahdenkeskisille suhteille. Toisaalta yhteinen perheaika on merkityksellistä perheen yhteenkuuluvuuden tunteen kehittymisen kannalta. Joskus vauvavaiheessa voi tuntua, että parisuhde on jäänyt aivan huomiotta. Silloin on hyvä muistella yhdessä, mihin on aikoinaan toisessa ihastunut ja palauttaa mieleen suhteen voimavaroja. Näin saadaan rakennettua uskoa siihen, että hyvät asiat ovat olemassa ja lapsen kasvaessa tulee jälleen tilaa kahdenkeskisyydelle.

​Seksuaalisuus kohtaa muutoksia elämänkaaren aikana. Yksi merkittävimmistä muutoksista naisen kannalta voi olla äidiksi tuleminen. Erilaisten roolien yhdistäminen mielen tasolla on energiaa viev​ää ja vaatii totuttelua. Lisäksi tulee vielä käytännön elämään liittyvät muutokset, joista väistämättä koituu väsymystä ja sekaannusta.

​​Yhdynnät

Seksielämään saattaa tulla tauko yhdyntöjen osalta. Kaiken nielevä väsymys, vauvan keskeytykset, kotityöt, taloushuolet ja työstressi harvoin virittävät vanhempia seksin näkökulmasta hyvään tunnelmaan. Tilan ja ajan ottaminen läheisyydelle ja rakastelulle on tärkeää, sillä lapsiperheessä sille ei ole samalla tavalla spontaania aikaa ja mahdollisuuksia.​

Hetkeen virittäytyminen ja toisen huomioiminen arjen eri tilanteissa on tärkeää. Puolisoiden tulisi jakaa tunteitaan, pelkojaan ja ajatuksiaan halujen muuttumisesta, sillä väärinymmärrysten ja loukkaantumisten vaara on suuri. Huumori on hyvä apuväline tilanteiden käsittelyssä – naurun ja itkun raja voi toisinaan olla häilyvä. Parin tulisi rohkeasti kysyä ja yhdessä ihmetellä uutta tilannetta. On myös tärkeää muistaa, ettei vauva-aika jatku ikuisesti.

​Oman kehon muuttuminen

Kehonkuvan muutosten hyväksyminen ja ajan antaminen palautumiselle on tärkeää. Puolison antama tuki on ensiarvoisen tärkeää muuttuvan naiseuden hyväksymisessä. Rakastamansa naisen kohtaaminen äitinä on myös puolisolle uusi tilanne.  Puoliso kaipaa ymmärrystä uuteen tilanteeseen ja tarvitsee tukea, läheisyyttä ja hellyyttä. Hellyys ja läheisyys ilman seksuaalista tarkoitusperää ovat tärkeitä.​​

Halukkuus

Sosiaalisten roolien muutokset ja vanhemmuuden omaksuminen sekä väsymys vaikuttavat parisuhteeseen ja sellaisenaan seksuaaliterveyteen. Naisten pelko ja huoli seksuaalisen aktiivisuuden aloittamisesta, kivusta sekä vauvan hyvinvoinnista heijastuvat lapsivuodeajan tutkimuksissa. Puolison vaikutus naisen halun kokemiseen synnytyksen jälkeen on vahva. Se miten läheiseksi ja intiimiksi suhde puolisoon koettiin sekä puolison kiinnostus seksiä kohtaan määrittävät naisen halua. Haluun vaikuttavat myös emotionaalisen tuen määrä puolisoiden välillä sekä käytännön seikat kuten kotitöiden jakaminen.

Lue lisää:

Toipuminen synnytyksestä​

Muutokset parisuhteessa

Yksilölliset erot parisuhteissa tai vertailu toisiin samassa tilanteessa oleviin ei ole hedelmällistä. Ylipäänsä hyvä synnytyksen jälkeinen seksuaaliterveys vaikuttaa positiivisesti parisuhteeseen, ja sillä on positiiviset vaikutukset vanhemmuuteen sopeutumisessa.

Parin kiintymys, joka luo turvallista oloa, auttaa jaksamaan suhteessa ja kestämään paremmin stressiä. Äidin mielenterveyden hyvinvoinnilla on merkitystä varhaiseen vuorovaikutukseen sekä parisuhteen tyytyväisyyteen. Turvallisen tunneilmapiirin merkitys muuttuneessa parisuhteessa on olennainen ja hyvä pohja avoimelle viestinnälle. Seksuaalisuus kehittyy eri elämäntilanteissa ja kohtaa elämänkaaren aikana moninaisia haasteita, joista lapsen syntymä parisuhteeseen on yksi monista. Parisuhteen hyvinvoinnilla sekä yhteisön tuella on merkittävä positiivinen vaikutus vaikeuksien kohtaamisessa ja niistä selviytymisessä. Keskusteluyhteyden säilyttäminen muutosten keskellä on tutkimustenkin mukaan avainasemassa vaikeuksien voittamisessa.

​Jos parisuhteessa on jo valmiiksi ongelmia, lapsen saaminen ei helpota kommunikaatiota. Parisuhteen ongelmiin tulisi hakea apua ajoissa, jos mahdollista, ennen lapsen syntymää. Vanhempien parisuhde on lapsen henkinen koti. Fyysisten ja psyykkisten ongelmien puheeksi ottaminen terveydenhuollossa olisi tärkeää niiden hoitamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Tulisi myös muistaa, että jokaisella perheellä on omat tapansa hoitaa asioita. Syyllisyyden ja häpeän tunteet ovat tavallisia, ja niitä ilmenee jokaiselle lapsivuodeaikana. On tärkeää saada realistista informaatiota seksuaalisuuden muuttumisesta raskauteen ja lapsivuodeaikaan liittyen. Seksuaalineuvonnan rooli pariskunnille tässä elämänvaiheessa on korostuneessa merkityksessä.

​