​​​​​

Alkuras​​​​​​​​​​kaus​​​​​​

Alkuraskaudessa odottajaa voivat vaivata pahoinvointi ja kuvotus ja usein ennen kokematon väsymys. Raskaushormonit voivat aiheuttaa turvotusta ja rintojen kasvua. Rinnoissa erityisesti nännien päät voivat muuttua aristaviksi. Raskaushormonien aiheuttamat muutokset voivat vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen ja seksuaalisuuden toteuttamiseen. 

Pariskunnilla voi olla erilaisia pelkoja ja huolta raskaudenaikaisesta seksistä ja erityisesti yhdynnästä. Yleisin pelko on sikiön vahingoittuminen yhdynnän aikana. Yhdyntää tuleekin välttää, mikäli odottajalla on verenvuotoa emättimestä, ennenaikaisia supistuksia tai ennenaikaisen synnytyksen uhka. Muissa tapauksissa yhdyntä ei yleensä koskaan ole vahingollista sikiölle tai vaaranna raskautta millään tavalla. ​

Fyysiset muutokset ja myös muuttuva elämäntilanne voivat aiheuttaa seksuaalista haluttomuutta niin naiselle kuin miehellekin. Jo raskausaika voi aktivoida pohtimaan omaa lapsuudenperhettä ja kumppanin perhettä ja sitä, minkälaiset roolit näissä perheissä äideillä ja isillä on. Toisaalta suunnitellaan ja usein idealisoidaankin sitä, minkälainen vanhempi itse tulevalle lapselle on. Seksuaalisuuden sovittaminen näihin äidin ja isän rooleihin saattaa olla vaikeaa.​

Keskiraska​​​us

Keskiraskauden aikana alkuraskauden pahoinvointi ja väsymys ovat yleensä väistyneet, ja monet raskaana olevat tuntevat itsensä erinomaisen hyvinvoiviksi. Tavallista on naisen seksuaalisen halukkuuden lisääntyminen tänä aikana ja monet naiset kuvaavat haluavansa enemmän yhdyntöjä ja harrastavansa enemmän itsetyydytystä. ​

Raskausajan keholliset muutokset, kuten suurentuneet rinnat ja pyöristyneet muodot saavat monet naiset tuntemaan itsensä erityisen naiselliseksi. Lantion alueen verenkierron lisääntyminen ja verenkierron suuret hormonimäärät tekevät emättimen limakalvot kosteiksi, ja monelle odottajalle tämä aika voikin olla erinomaista seksuaalielämän aikaa. On myös havaittu, että naisen orgasmien voimakkuus ja kesto voivat merkittävästi lisääntyä. Toisaalta kumppanin pitää pystyä sopeutumaan raskauden muuttamaan kehoon ja muuttuneeseen seksuaalisuuteen. Noin neljäsosa miehistä on raportoinut seksuaalisen halukkuutensa laskeneen keskiraskauden aikana. ​

Loppurask​​​​​​​​​​​​aus

Loppuraskaudessa kohtu on kasvanut varsin suureksi, ja tämä pakottaa pohtimaan käytännön muutoksia seksuaalielämään. Joillakin pariskunnilla seksuaalisuus jää taustalle käytännön hankaluuksien vuoksi, mutta osa jatkaa aktiivista seksuaalielämää aivan synnytykseen saakka. Sopivia yhdyntäasentoja yleensä ovat sellaiset, joissa nainen on kyljellään (”lusikka-asento”) tai miehen päällä, mutta kaikki asennot, jotka eivät paina naisen kohtua käyvät.

Raskaana olevan naisen seksuaalisuutta tukee se, että kumppani osoittaa sitoutumisensa parisuhteeseen ja tulevaan lapseen, on ymmärtäväinen raskausajan vaivoille ja avoimesti ihailee odottajan muuttunutta kehoa.  ​

​​​​​Yhdyntäasentoja raskauden aika​​​na

Syn​​​​​​​​​​nytys

Monelle naiselle synnytys on seksuaalisuutta vahvistava kokemus, jonka koettuaan on mahdollista nauttia ja iloita seksuaalisuudestaan enemmän. Vauvan matkatessa synnytyskanavaa pitkin se stimuloi samoja alueita, jotka tuottavat seksuaalista mielihyvää. Synnytyksen aikana oma elimistö erittää hormoneja. Oksitosiini eli rakkaushormoni on tärkein synnytyshormoni, jonka yhtenä tehtävänä on edistää synnytyksen kulkua. Mielihyvähormoni endorfiini puolestaan auttaa synnyttäjää jaksamaan ja toimii kehon omana kivunlievittäjänä. Korkea endorfiinipitoisuus voi viedä äidin synnytystranssin kaltaiseen tilaan, mutta äidin oma aktiivisuus säilyy synnytyksen aikana. Läheisyyden ja hellyyden osoittaminen synnytyksen aikana kullekin perheelle sopivalla tavalla edistää oksitosiinin erittymistä.​