Anti-D-vasta-aineen muodostuminen voidaan estää RhD-negatiiviselle äidille pistoksena annettavalla anti-D-immunoglobuliinilla eli anti-D-suojauksella. Anti-D-immunoglobuliini estää äidin vasta-aineiden muodostumisen poistamalla sikiön punasolut äidin verenkierrosta ennen kuin äidin puolustusjärjestelmä ehtii reagoida niihin.
Anti-D-immunoglobuliinisuojaus annetaan
- Synnytyksen jälkeen aina kun vastasyntynyt on RhD-positiivinen estämään synnytykseen liittyviä immunisaatioita. Suojaus annetaan äidille synnytyssairaalassa 72 tunnin kuluessa synnytyksestä ennen kotiinlähtöä.
- Neuvolassa raskausviikoilla 28–30 aina kun sikiö on RhD-positiivinen estämään loppuraskauden immunisaatioita. Sikiön RhD-tekijä tutkitaan äidin verinäytteestä samalla kertaa kun RhD-negatiivisen äidin toinen vasta-aineseulontanäyte eli raskausviikoilla 24–26.
- Kaikille RhD-negatiivisille äideille, joiden sikiön veriryhmä ei ole tiedossa, tilanteissa, joihin liittyy lisääntynyt verenvuodon riski. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa istukkanäyte, lapsivesinäyte, perätilan ulkokäännös, vatsan alueen tapaturma tai verenvuoto raskauden aikana, keskenmeno kahdeksannen raskausviikon jälkeen, raskauden keskeytys ja kohdun ulkopuolinen raskaus. Suojaus annetaan hoitopaikasta riippuen sairaalassa tai terveyskeskuksessa.
Kaikki suojaukset annetaan toisistaan riippumatta, eli jos äiti on saanut suojauksen esimerkiksi alkuraskaudessa lapsivesipunktion yhteydessä, hänet suojataan myös raskausviikoilla 28–30 ja synnytyksen yhteydessä, kun lapsi on RhD-positiivinen.
Ohjeet sisältävät tietoa raskauden aikana tehtävistä veriryhmä- ja veriryhmävasta-ainetutkimuksista, RhD-negatiivisten äitien anti-D-suojauksesta sekä veriryhmäimmunisaatioiden seurannasta ja hoidosta.