Jos raskausdiabeteksen hoito on vaatinut insuliini- tai metformiinihoitoa, tehdään sokerirasitustesti 6–12 viikon kuluttua synnytyksestä. Muutoin sokerirasitustesti tehdään 12 kuukauden kuluttua synnytyksestä.
Raskausdiabetes uusiutuu seuraavassa raskaudessa 30–80 prosentilla äideistä. Sairastumisriskiä lisäävät lapsen suuri syntymäpaino, edellisessä raskaudessa esiintynyt varhainen sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja insuliinihoito. Raskausdiabetes on tyypin 2 diabeteksen eli aikuistyypin diabeteksen merkittävä riskitekijä. Jopa 50 prosenttia raskausdiabeetikoista sairastuu tyypin 2 diabetekseen 10–15 vuoden kuluessa. Sairastumisriskiä lisäävät perinnöllisyys (lähisukulaisella tyypin 2 diabetes), edellisessä raskaudessa ollut raskausdiabetes, alle 25-vuotiaana todettu raskausdiabetes, ylipaino (BMI suurempi kuin 25 kg/m²) ja vyötärölihavuus (naisilla suurempi kuin 90 cm).
Elämäntapamuutoksilla voi välttyä diabetekselta tai siirtää sairastumista myöhemmäksi. Näitä elämäntapamuutoksia ovat laihdutus ja painonhallintaa tuleva monipuolinen ruokavalio ja liikunta. Tutkimusten mukaan jo 3–4 kilon painonpudotus vähentää diabetesriskiä merkittävästi. Terveellinen ruokavalio yhdistettynä päivittäiseen liikuntaan vähentää sairastumisriskiä tyypin 2 diabetekseen 60 prosentilla. Hyvä sokeritasapaino vähentää diabeteksen seurauksena tulevia lisäsairauksia esimerkiksi silmän verkkokalvolla, munuaisissa, hermoissa ja verisuonissa.
Raskausdiabeetikon lasten sairastumisriski on jonkin verran kohonnut. Heillä näyttäisi esiintyvän enemmän veren glukoositasapainon häiriöitä, liikapainoa ja metabolista oireyhtymää kuin muulla väestöllä.
Testaa riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen:
Osallistu Diabetesliiton maksuttomaan Raskausdiabeteksen jälkeen -verkkovalmennukseen: