Tavalla, jolla tieto vauvan kuolemasta tai lapsen vammaisuudesta tai sairaudesta kerrotaan, on perheelle suuri merkitys. Oikein valitut sanat voivat kantaa vanhempia yli vaikeimman vaiheen. Sanat vaikuttavat paitsi kiintymyssuhteen syntymiseen lapsen ja vanhemman välillä myös vanhempien ja ammattilaisten yhteistyöhön tulevaisuudessa.
Ensitukiryhmä eli ETRI
Suomessa on koulutettu hajanaisesti tietyissä yliopisto- ja keskussairaaloissa terveydenhuollon ammattilaisia ensitiedon ja -tuen antamiseen. Henkilökunta on saanut ensitukiryhmän eli ETRIn myötä uudenlaisen työvälineen kohdata sairaiden, vammaisten tai kuolleiden lasten perheitä.
Istuntoa tarjotaan, kun perheeseen on syntymässä tai syntyy vaikeasti sairas, kehitysvammainen tai kuollut lapsi viimeistään kahden kuukauden sisällä tapahtuneesta. Perhe saa itse määritellä, keitä istuntoon osallistuu omasta lähipiiristä sekä missä sairaalassa istunto pidetään. Tämä tukimuoto on koettu perheiden keskuudessa pääsääntöisesti erittäin arvokkaaksi ja voimaannuttavaksi. ETRI koostuu koulutetusta hoitohenkilökunnasta.
ETRIssä lähestytään lapsen erityisyyttä neljästä eri näkökulmasta: tieto, tunne, tuki ja tulevaisuus. Se on valmiudessa kohtaamaan ja tukemaan perhettä yllättävässä kriisissä eli lapsen syntyessä esimerkiksi vammaisena, kuolleena tai sairaana. Istunnon tavoitteena on lievittää perheen vammaisen tai kuolleen lapsen syntymästä aiheutuvia mahdollisia jälkivaikutuksia, tukea vanhempia asian käsittelyprosessissa, mahdollistaa vaikeista asioista puhuminen ja samalla rakentaa tukiverkostoa perheelle istunnossa mukana olevista henkilöistä. ETRIssä tarjotaan mahdollisuus keskusteluun ja tieto saadaan yhdellä kertaa koko lähiverkostolle. Apu ja tuki voivat olla esimerkiksi tietoa, ehdotuksia tai konkreettista apua perheelle.
Jos perhe toivoo istuntoa, kuka tahansa voi toimittaa pyynnön ETRI-työntekijälle, joka hoitaa käytännön järjestelyt. Ryhmäläisten tiedot löytyvät osastojen ETRI-kansiosta. ETRI-ryhmäläisiä tulee istuntoon kahdesta kolmeen riippuen ryhmän koosta. Lisäksi istuntoon tulee yksi vertaisvanhempi. Istunto noudattaa debriefing-istunnon kulkua: aloitus, fakta, ajatus, tunne, normalisointi ja päätösvaihe. Lääkäri on paikalla vastaamassa lääketieteellisiin kysymyksiin (fakta osuus, n 15 minuuttia). Istuntoon varataan aikaa noin 2 tuntia.