Mitä lähempänä täysiaikaisuutta synnytys tapahtuu, sitä pienemmät ovat ennenaikaisuuden lapselle aiheuttamat pulmat. Suurimmassa riskissä ennenaikaisuuteen liittyvien ongelmien suhteen ovat ennen raskausviikkoa 28 syntyvät lapset. Tässä ryhmässä tyypilliset ongelmat liittyvät hengitykseen, aivoverenkiertoon, suoliston toimintaan ja tehohoitojakson infektioihin. Raskausviikoilla 23–25 syntyvät lapset ovat suurimmassa riskissä sairastaa ennenaikaisuudesta johtuvaa kroonista sairautta.
Ennen uhkaavaa ennenaikaista synnytystä äidille lihakseen annettu kortisoni kypsyttää sikiön keuhkoja ja vähentää syntymän jälkeisiä vaikeita hengitysvaikeuksia. Tästä huolimatta lähes kaikki ennen raskausviikkoa 33 syntyvät lapset tarvitsevat alkuvaiheessa hengityksen avustamista ja heidät siirretään hoitoon vastasyntyneiden teho-osastolle. Teho-osastolla on töissä ympäri vuorokauden ennenaikaisten vastasyntyneiden hoitoon perehtyneitä lääkäreitä ja sairaanhoitajia.
Teho-osastolla lapsen hengitystä, verenkiertoa ja lämpötilaa tarkkaillaan jatkuvasti. Lapselle laitetaan suonikanyylit ravitsemusta ja verinäytteiden ottamista varten. Alkuvaihessa ravitsemuksena on suonensisäinen ravitsemusliuos, mutta jo ensimmäisen vuorokauden kuluessa nenämahaletkuun annetaan rintamaitoa, mikäli lapsen vointi sen sallii. Hyvin ennenaikaisena syntynyt lapsi viettää ensimmäiset viikkonsa keskoskaapissa, jossa on sopivan lämmintä ja rauhallista. Vanhemmat voivat olla lähes jatkuvasti lapsensa luona ja osallistua hänen perushoitoonsa.
Ennenaikainen synnytys tai sen uhka on vanhemmille useimmiten pelottava asia, johon liittyy erilaisia kysymyksiä ja huoli lapsen tulevaisuudesta tai ylipäätään selviytymisestä. Näitä huolia hälventääksemme pyrimme ennen synnytystä keskustelemaan vanhempien kanssa lapsen alkuvaiheen hoidosta ja yritämme kokemuksemme ja tietojemme perusteella hieman arvata tulevaa. Etukäteen on kuitenkin mahdotonta ennustaa lapsen tulevaisuutta, koska täysin samanlaisista lähtökohdista syntyvien lasten ennusteet ovat hyvin yksilöllisiä. Eniten pitkän ajan ennusteeseen ja toimintakykyyn vaikuttaa neurologinen selviytyminen. Vaikeiden neurologisten vammojen osuus pikkukeskosilla on vähentynyt. Merkittävää liikuntavammaa tai älyllistä kehitysvammaisuutta todetaan HYKS Lastenklinikalla vuosittain 1–3 lapsella. Keskosena kotiin -sivustolla on ennenaikaisena syntyvän lapsen hoitoon ja kehitykseen liittyvää yksityiskohtaisempaa tietoa.