Raskaana olevien naisten ylipaino yleistyy länsimaissa
Suomessa vuonna 1990 raskaana olleista 18,8 prosenttia oli ylipainoisia eli heidän painoindeksinsä (BMI) oli 25 tai enemmän. Vuosina 2012−2013 vastaava luku oli jo yli 30 prosenttia eli joka kolmas synnyttäjä oli ylipainoinen. Kaikista synnyttäjistä ylipainoisia oli 35 prosenttia ja ensisynnyttäjistä 31 prosenttia.
Merkittävästi ylipainoisia eli lihavia (BMI ≥ 30) oli vuonna 1990 kaikista synnyttäjistä 7,5 prosenttia. Vuosina 2012 -2013 luku oli 13 prosenttia.
Lihavuudesta johtuvat riskit raskausaikana ovat merkittäviä
Suomalaistutkimuksessa on todettu raskauden riskien kasvavan ja ennusteen huononevan hieman myös naisilla, joiden raskautta edeltävä ylipaino on lievää (painoindeksi 25–30).
Merkittävästi ylipainoisten eli lihavien odottajien riskit ovat huomattavasti suuremmat. Raskautta edeltävästi jo kohtalaisesta laihtumisesta alle lihavuuden rajan olisi näiden tutkimustulosten perusteella hyötyä. Ylipainon on todettu heikentävän merkitsevästi raskauden ennustetta vain, jos nainen on ylipainoinen jo ennen raskautta.
Merkittävään ylipainoon eli lihavuuteen on osoitettu liittyvän raskauden aikana kohonnut riski raskausdiabetekseen, verenpaineoireyhtymään eli pre‑eklampsiaan sekä lapsen ennenaikaiseen syntymään. Merkittävästi ylipainoisille tehdään keisarileikkauksia tavallista useammin, ja ylipainoisilla esiintyy enemmän puudutuksiin ja nukutuksiin liittyviä ongelmia. Vuonna 2013 kaikista synnyttäjistä vajaalle 16 prosentille tehtiin keisarileikkaus. Lihavista joka kolmas ensisynnyttäjä ja joka viides uudelleensynnyttäjä synnytti keisarileikkauksella. Ylipaino lisää riskiä kohtu‑, virtsatie‑ ja haavatulehduksiin, jotka hidastavat synnytyksestä toipumista.
Raskauden aikana sikiön ultraäänitutkimus voidaan joutua toistamaan, koska näkyvyys on riittämätön ylipainon vuoksi, ja usein synnytys pitkittyy ja myös kivunlievitys voi epäonnistua ylipainon aiheuttamien mekaanisten esteiden vuoksi. Näistäkin riskeistä huolimatta alatiesynnytystä pitäisi suosia ylipainoisten keisarileikkausriskien vuoksi.
Ylipaino lisää riskiä lapsen suureen syntymäpainoon, vaikka odottavalla äidillä ei olisi raskausdiabetesta. Suuri syntymäpaino lisää riskiä vaikeampaan lapsen ulosauttoon. Merkittävästi ylipainoisten synnyttäjien lapset tarvitsevat muita useammin tehohoitoa tai tehostettua valvontaa ja jopa sikiökuoleman riski kasvaa. Lisäksi lapsilla on syntymän jälkeen tavallista useammin huono verensokeritasapaino, mikä vaatii seurantaa ja hoitoa. Ylipainoisten naisten tavallista suuremmalle sikiökuoleman riskille ei ole löydetty kattavaa selitystä.
Jokaisen naisen tulisi olla tietoinen ylipainon terveysvaikutuksista
Lihavuuden hoidon ja ehkäisyn tulisi toteutua jo ennen ensimmäistä raskautta. Moni nainen saattaa kokea raskauden tavallista tarkemman seurannan jopa syyllistäväksi. Lihavuus on useimmille arka ja yksityisenä pidetty asia, ja ylipainoon liittyvät ongelmat raskauden aikana ja synnytyksen hoidossa tulevat usein potilaille yllätyksenä.
Raskausaikana äitiysneuvolan kautta naiset on mahdollista ohjata lihavuuden hoitoon ennen seuraavaa raskautta: painon laskun seurantaan synnytyksen jälkeen, ravitsemusterapeutille ja laihdutusryhmiin. Omalääkäri voi huolehtia lähettämisestä erikoissairaanhoidon arviointiin lihavuuden ollessa sairaalloista. Potilaan motivointi ilman, että potilas kokee syyllistämistä on terveydenhuollon ammattilaisille haastavaa. Toisaalta synnytyksen jälkeen, kun raskaus on hoidettu turvallisesti, motivaatio laihduttaa tulevien raskauksien turvaamiseksi voi olla parempi kuin koskaan aiemmin.
Painonhallinnalla on kauaskantoiset vaikutukset synnytysikäisten naisten terveyteen. Tämän ikäisillä pitkäaikaisseurauksien ehkäisy on usein vielä mahdollista. Lihavuuden raskaudelle aiheuttamia riskejä voidaan ehkäistä elämäntapamuutoksin, tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisten avulla. Jokainen nainen toivoo turvallista raskausaikaa ja tervettä vastasyntynyttä.