Kiintymyssuhteessa ei ole kysymys vanhempien rakkaudesta lapseen. Lasta voi rakastaa hyvin paljon, mutta silti voi olla vaikeaa auttaa lasta luomaan turvallista ja luotettavaa kokemusmaailmaa. Kiintymyssuhteen avulla vauva alkaa tehdä oletuksia itsestään ja maailmasta sekä siitä, millainen hänen oletetaan olevan.
Turvallinen kiintymyssuhde
Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun lapsi oppii luottamaan, että hänen tarpeisiinsa vastataan ja hänen tunteitaan kuunnellaan ja ymmärretään. Lapsi kokee, että elämä on hallittavissa ja että hän voi itse vaikuttaa asioiden kulkuun. Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsi ilmaisee tarpeitaan luottaen, että häntä autetaan. Lapsi alkaa pitää itseään rakkauden arvoisena ja oppii myös itse rakastamaan.
Turvallista kiintymyssuhdetta voi edistää tutustumalla omaan vauvaan ja kuulostelemalla herkällä korvalla vauvan viestejä. Vauvalla on alusta alkaen oma mieli ja persoona. On tärkeää pohtia, mitä vauva tarvitsee ja mistä hän tykkää ja mistä ei. Läheisyys ja leikillisyys lisäävät turvallista kiintymyssuhdetta samoin kuin ennakoitavuus ja turvalliset rutiinit, jotka joustavat tarvittaessa.
Välttelevä kiintymyssuhde
Kiintymyssuhde voi muodostua myös vältteleväksi. Tällöin lapsi oppii, että hänen pitäisi olla tietynlainen, esimerkiksi kiltti, ahkera tai helppo, ollakseen rakkauden arvoinen, ja että hän ei saisi tuottaa harmia vanhemmilleen. Lapsi oppii välttämään kielteisten tunteiden ilmaisemista. Myöhemmin rakkauden vastaanottaminen tai antaminen voi olla vaikeaa, koska on vaikea uskoa, että kukaan rakastaisi tai ymmärtäisi välttelevässä kiintymyssuhteessa kasvanutta lasta.
Ristiriitainen kiintymyssuhde
Ristiriitaisessa kiintymyssuhteessa vanhempi toimii toistuvasti epäjohdonmukaisesti esimerkiksi sen takia, että vanhemman elämäntilanne vaihtelee paljon tai hän ei tiedä, miten olla lapsen kanssa. Vanhemman tunteet ja reaktiot vaihtelevat laidasta laitaan. Lapsen on vaikea ennustaa, miten häntä hoitava aikuinen reagoi hänen tarpeisiinsa eikä lapsi opi, miten toisten kanssa ollaan. Lapsesta voi kasvaa epävarma ja pelokas, tunteiltaan ailahteleva ja itsesäätelykyvyltään heikko. Aikuisena ristiriitaisessa kiintymyssuhteessa kasvanut hakee korostuneesti muiden hyväksyntää ja kokee helposti itsensä arvottomaksi.
Jos kunnollista kiintymyssuhdetta ei muodostu lainkaan, lapsen elämä on traumaattista eikä hänen perustarpeistaan huolehdita. Lapsi ei saa mallia, miten toisten kanssa ollaan ja viestitään. Lapsi ei opi kertomaan omista tarpeistaan muille eikä luottamaan aikuisiin.