Kolmosraskaus voi alkaa spontaanisti ilman minkäänlaisia hormoni- tai hedelmöityshoitoja, mutta hedelmöityshoitoihin liittyy suurempi kolmosraskausriski. Suomessa on muun muassa tästä syystä siirretty hedelmöityshoidoissa yleensä yhden alkion siirtoihin. Kolmosraskauden riskiä lisää geeniperimä erityisesti äidin puolen suvussa.
Naiselta voi myös irrota kolme munasolua kerrallaan. Jokainen näistä munasoluista voi hedelmöittyä eri siittiöllä, jolloin kaikki kolme lasta ovat epäidenttisiä. Yleisimmin kolmosraskaus kuitenkin syntyy kahden yhtäaikaisen eri munasolun hedelmöityttyä eri siittiöillä. Toinen hedelmöittyneistä munasoluista jakautuu kahtia, jolloin syntyy identtinen kaksospari, mutta kolmas lapsi jää epäidenttiseksi. Identtiset kaksosparit ovat samaa geeniperimää ja siis samaa sukupuolta. Kolmas lapsi voi olla samaa tai eri sukupuolta. Harvinaisin kolmosraskauden syntymekanismi on, että naiselta irtoaa yksi munasolu, joka hedelmöittymisen jälkeen jakautuu ensin kahtia ja sen jälkeen toinen puolikas jakautuu vielä kerran kahtia. Tällöin kaikki kolme lasta ovat identtisiä keskenään. Alkuraskauden ultraääniseulonnassa pyritään selvittämään niin sanottu koriosteetti eli sikiökalvojen lukumäärät, mistä voidaan määrittää identtisyys.
Kolmosraskaudessa sekä odottaja että sikiöt joutuvat huomattavasti kovemmalle rasitukselle ja siihen liittyy enemmän riskejä kuin kaksi- ja yksisikiöraskauksiin. Raskauden seuranta tapahtuu tiiviissä neuvola- ja äitiyspoliklinikkaseurannassa. Kolmosilla on kohdussa huomattavasti vähemmän tilaa kasvaa kuin normaalissa yhden sikiön raskaudessa. Kohdun kasvu ja venyttyminen on voimakkaampaa. Riskejä ovat muun muassa ennenaikaiset supistukset, kohdunsuun kypsyminen, ennenaikainen synnytys, alhainen syntymäpaino ja jonkin verran suurempi sikiökuolleisuus.
Lähes kaikki kolmoset syntyvät ennenaikaisesti, useimmiten raskausviikoilla 31–35. Kolmosten synnytystapa on lähes poikkeuksetta suunniteltu keisarileikkaus. Mikäli synnytys käynnistyy ennen suunniteltua ajankohtaa, keisarileikkaus voidaan tehdä missä synnytyksen vaiheessa tahansa. Ennen syntymää sikiöiden keuhkoja kypsytetään niin sanotulla antenataalisella kortikosteroidilla. Ennenaikaisuuden vuoksi vastasyntyneet tarvitsevat sairaalahoitoa muutamista päivistä useisiin viikkoihin.