Balonki-menetelmässä kohdunkaulakanavan läpi asetetaan emättimen kautta tehtävän kohdunsuun sisätutkimuksen yhteydessä katetri, jonka päässä oleva balonki täytetään nesteellä (keittosuolaliuos). Balonki asetetaan kohdun sisään lapsivesikalvojen ja kohdun seinämän väliin kypsyttämään kohdunkaulakanavaa paikallisesti. Käynnistyksen aikana kohdunkaulakanava alkaa lyhentyä ja avautua mekaanisen paineen sekä biokemiallisten reaktioiden vaikutuksesta. Supistustoiminta alkaa noin 10%:lle spontaanisti balongin paikallaanollessa.

Balongin laiton yhteydessä voi esiintyä pientä veristä vuotoa. Balongin asetus ei tulisi olla kivuliasta mutta asetuksen jälkeen voi esiintyä pientä kiristävää alavatsatuntemusta. Balongin asetuksen jälkeen voi liikkua vapaasti. Menetelmä on todettu turvalliseksi synnytyksen käynnistämisessä.

Balongin asetusta edeltävästi, joskus tarvittessa myös jälkeen, varmistetaan sikiön hyvä vointi rekisteröimällä sikiön sykekäyrää noin 20-30 min.  Jos potilaalla ei havaita mitään sellaista raskauskomplikaatiota, joka edellyttäisi erityisseurantaa sairaalassa, potilas voi kotiutua balongin asetuksen jälkeen.

Balonki poistuu yleensä vuorokauden sisällä, joskus jo muutamassa tunnissa, spontaanisti ja kohdunkaulakanava on avautunut 3-4cm. Tämän jälkeen synnytystä vauhditetaan puhkaisemalla sikiökalvot. Lapsivedenmeno parantaa supistuksia ja edistää synnytystä. Toimenpide on kivuton eikä vahingoita sikiötä tai äitiä.

Mikäli supistustoiminta ei ole vuorokauden kuluttua alkanut, eikä balonki ole tullut pois, kohdunkaulakanavan tilanne ja tarve jatkotoimenpiteisiin arvioidaan uudelleen. Synnytyksen käynnistyminen on yksilöllistä ja jokainen käynnistys suunnitellaan erikseen.

Lääkkeellinen käynnitys toteutetaan joko suun kautta tai emättimeen annosteltavalla prostaglandiinilla eli misoprostolilla. Misoprostoli-tabletti annostellaan tavallisesti 3-4 tunnin välein päiväsaikaan. Molempia annostelureittejä on tutkittu runsaasti, ne on todettu turvallisiksi ja ne ovat laajalti käytössä synnytysten hoidossa. Nykyisin misoprostoli lääke voidaan antaa myös emättimen kautta pieneen tampooniin imeytetyn annostelun kautta.

Lääke aiheuttaa useimmiten pientä alavatsajomottelua, kuukautistyyppistä kipuilua ja kohdun supistelua. Sikiön hyvinvointi varmistetaan kypsytyksen aikana ottamalla sikiön sydänääni- (KTG) käyrää ennen ja jälkeen lääkkeen annon. Lääkkeellisen käynnistyksen yhteydessä yleensä ei enää voi kotiutua ennen vauvan syntymää. Kohdunkaulakanavan kypsyydestä riippuu myös synnytyksen käynnistymisen kesto. Kun kohdunkaulakanava on hyvin epäkypsä, kypsyttäminen voi kestää joskus useitakin päiviä, mikä vaatii äidiltä kärsivällisyyttä.

Synnytys voidaan käynnistää kalvojen puhkaisulla, kun kohdunkaula on riittävän kypsä. Tällöin se on pehmeä, hävinnyt ja jo jonkin verran avautunut (2-3 cm). Toimenpiteessä tehdään reikä sikiökalvoihin sisätutkimuksessa, jolloin lapsivesi pääsee valumaan ulos. Kalvojen puhkaisu parantaa supistuksia ja edistää synnytystä. Puhkaisu on kivuton eikä vahingoita lasta eikä äitiä. Lapsiveden mentyä lapsen päähän asetetaan pieni elektrodi, jonka kautta voidaan seurata sikiön vointia.

Mikäli supistus toiminta ei spontaanisti käynnisty muutaman tunnin- 12 tunnin sisällä kalvojen puhkaisusta aloitetaan suonensisäisesti oksitosiinihormoni. Oksitosiinia käytetään supistuksien aikaansaamiseksi ja niiden voimistamiseksi. Oksitosiinia annetaan myös synnytyksen käynnistämiseksi, esimerkiksi tilanteissa, jolloin spontaanista lapsivedenmenosta on kulunut jo pidemmän aikaa (yli 24 h) eivätkä omat supistukset ole alkaneet ja kohdunsuu on kypsä.