Nykyisin sokerirasituskoe tehdään lähes kaikille odottaville äideille. Poikkeuksen muodostavat vain alle 25-vuotiaat normaalipainoiset ensisynnyttäjät, joiden lähisuvussa ei ole tyypin 2 diabetesta. Sokerirasitusta ei myöskään tehdä jos odottaja on normaalipainoinen alle 40-vuotias uudelleensynnyttäjä, jolla ei ole ollut raskausdiabetesta ja jonka aiempi lapsi ei ole ollut makrosominen.
Pääsääntöisesti sokerirasituskoe tehdään raskausviikoilla 24–28. Jos odottajan sairastumisriskin arvioidaan olevan suuri (painoindeksi BMI on vähintään 35 kg/m2, äidillä on ollut raskausdiabetes aiemmin tai hänellä on todettu munasarjojen monirakkulatauti, raskauden alussa on havaittu sokerivirtsaisuutta tai lähisuvussa on tyypin 2 diabetesta), koe tehdään jo raskausviikoilla 12–16. Jos tulos on tuolloin normaali, se uusitaan raskausviikoilla 24–28. Poikkeavaa sokerirasitusta ei uusita.
Verensokeriseuranta - Kuinka valmistaudun sokerirasitukseen?
Sokerirasituskoe tehdään laboratoriossa, johon lähete tehdään neuvolasta. Kokeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että koetta edeltävänä päivänä syödään ja juodaan normaalisti ja siihen asti, kunnes paasto alkaa. Paasto eli ravinnotta olo aloitetaan 10 - 14 tuntia ennen sokerirasituskoetta, ja sitä jatketaan kokeen loppumiseen saakka. Koko paaston ajan tulee olla täysin ravinnotta. Paaston aikana saa nauttia vettä, mutta virvoitusjuomien, makeisten, pastillien, purukumin, kahvin, teen ja kaikkien alkoholipitoisten juomien nauttiminen on kiellettyä. Myös tupakointi on kielletty. Hikoilua aiheuttavaa fyysistä rasitusta tulee välttää koetta edeltävänä päivänä. Koetta ennen voi aamulla ottaa välttämättömät lääkkeet.
Tutkimus aloitetaan aamulla klo 7-9. Ensin otetaan verikoe (0-näyte), jonka jälkeen odottaja juo viiden minuutin kuluessa 300 ml vettä, johon on liotettu 75 grammaa glukoosia. Odottaja jää odottamaan odotustilaan, ja hänet pyydetään verikokeisiin uudestaan 1 ja 2 tunnin (1 h ja 2 h näytteet) kuluttua. Kokeeseen tulee varata riittävästi aikaa.
Sokerirasituskokeen poikkeavat raja-arvot raskausaikana ovat: paastoarvo 5,3 mmol/l ensimmäisen tunnin arvo 10,0 mmol/l ja toisen tunnin arvo 8,6 mmol/l. Jos yksikin kolmesta arvosta on yhtä suuri tai korkeampi, kuin annettu raja-arvo, kyseessä on raskausdiabetes.
Käytetyistä lääkkeistä on tehtävä merkintä. Muun muassa beeta-salpaajat, glukokortikoidit ja antidepressantit voivat vaikuttaa testin tulokseen. Myös mahdollisesta infektiosta ja akuutista stressistä olisi tehtävä merkintä. Testin aikana on istuttava paikallaan eikä testin aikana saa tupakoida. Vettä voi juoda tarpeen mukaan.
Verensokeriseuranta - Raskausdiabeteksen toteamisen jälkeen
Kun sokerirasituksessa on todettu poikkeavia arvoja, neuvola ohjeistaa ruokavaliohoidon ja verensokeriseurannan sekä antaa liikuntaohjeet odottajalle mahdollisimman pian. Neuvolasta odottaja saa myös verensokerimittarin kotona toteutettavaa seurantaa varten. Ruokavaliohoito on riittävä, jos verensokerin (plasman glukoosi) paastoarvo on kotiseurannassa alle 5,5 mmol/l ja aterian jälkeinen arvo alle 7,8 mmol/l (yksi tunti aterian lopettamisesta). Potilas ohjataan erikoissairaanhoitoon, jos arvot toistuvasti nousevat edellisten yli tai jos sokerirasituskokeessa paastoarvo on 6 mmol/l tai enemmän tai kahden tunnin arvo on yli 11 mmol/l.