​Mitä raskausdiabeteksella tarkoitetaan?

Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin sokerirasituskokeella, jonka yksikin poikkeava arvo riittää diagnoosiin. Suomessa raskausdiabetesta esiintyy 12 prosentissa raskauksista.

Raskausdiabeteksen yleisin syy on elimistön lisääntyneeseen tarpeeseen nähden riittämätön insuliinin tuotanto. Tämän seurauksena verensokeritaso on normaalia korkeampi äidillä, mutta myös sikiöllä, koska sokeri läpäisee helposti istukan.

Äidin verensokeripitoisuuden ollessa koholla sikiöön siirtyy tavanomaista enemmän glukoosia, joka puolestaan lisää sikiön insuliinin eritystä. Sikiön korkeat glukoosi- ja insuliinipitoisuudet johtavat sikiön suurikokoisuuteen eli makrosomiaan, mikä altistaa synnytyksessä sikiön ulosautto-ongelmille ja lisää synnytysvaurioiden riskiä. Makrosomisilla sikiöillä kroonisen hapenpuutteen riski on myös lisääntynyt. Äidin huono sokeritasapaino hidastaa sikiön keuhkojen kypsymistä, jolloin vastasyntyneen hengitysvaikeuksien esiintymisen riski kasvaa. 

Syntymän jälkeen diabeetikkoäitien vauvoilla on usein erityishoitoa vaativia liian matalia verensokeriarvoja ja lapsen riski sairastua myöhemmin metaboliseen oireyhtymään on suurentunut. Odottavan äidin riski raskauden aikaisen verenpaineen nousuun ja pre-eklampsiaan eli verenpaineoireyhtymään on kohonnut.

Raskausdiabetekselle altistavia tekijöitä ovat äidin ylipaino (painoindeksi yli 25 kg/m² raskauden alussa), yli 40 vuoden ikä, munasarjojen monirakkulatauti, aikaisemmin yli 4500 g painoisen lapsen synnyttäminen, raskauden kestoon nähden normaalia kookkaampi eli makrosominen sikiö, tyypin 2 diabetes lähisuvussa (omat vanhemmat, isovanhemmat tai sisarukset), glukoosin esiintyminen virtsassa tai aikaisemman raskauden aikana todettu raskausdiabetes.

Lue lisää: 

Raskausdiabetes (Terveyskirjasto)

Raskausdiabetes (Suomen Diabetesliitto)

Raskausdiabetes (Potilaan Lääkärilehti)

Raskausdiabeteksen toteaminen

Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin glukoosi- eli sokerirasituskokeella. Nykyisin sokerirasituskoe tehdään lähes kaikille odottaville äideille. Poikkeuksen muodostavat vain alle 25-vuotiaat normaalipainoiset ensisynnyttäjät, joiden lähisuvussa ei ole tyypin 2 diabetesta. Sokerirasitusta ei myöskään tehdä jos odottaja on normaalipainoinen alle 40-vuotias uudelleensynnyttäjä, jolla ei ole ollut raskausdiabetesta ja jonka aiempi lapsi ei ole ollut makrosominen.​

Pääsääntöisesti sokerirasituskoe tehdään raskausviikoilla 24–28. Jos odottajan sairastumisriskin arvioidaan olevan suuri (painoindeksi BMI on vähintään 35 kg/m2, äidillä on ollut raskausdiabetes aiemmin tai hänellä on todettu munasarjojen monirakkulatauti, raskauden alussa on havaittu sokerivirtsaisuutta tai lähisuvussa on tyypin 2 diabetesta), koe tehdään jo raskausviikoilla 12–16. Jos tulos on tuolloin normaali, se uusitaan raskausviikoilla 24–28. Poikkeavaa sokerirasitusta ei uusita.​

Verensokeriseuranta - Kuinka valmistaudun sokerirasitukseen?

Sokerirasituskoe tehdään laboratoriossa, johon lähete tehdään neuvolasta. Vähintään kolmena päivänä ennen sokerirasitustestin suorittamista on tärkeää nauttia riittävästi kuitupitoisia hiilihydraatteja vähintään 150 grammaa päivässä (esimerkiksi 3 dl kaurapuuroa, 4 viipaletta ruisleipää/ muuta täysjyväleipää, 3 annosta hedelmiä/marjoja, 2 dl keitettyä täysjyväriisiä/ täysjyväpastaa). Testiä edeltävänä iltana nautitaan ateria, joka sisältää noin 30-50 grammaa hiilihydraatteja (esimerkiksi 2 viipaletta ruisleipää tai muuta täysjyväleipää, kasviöljypohjaista levitettä, vähärasvaista juustoa/ leikkelettä, kasviksia, kaksi dl maitoa). Ennen koetta tulee olla syömättä 10-12 tuntia. Vettä saa juoda. Fyysistä rasitusta, ei-välttämättömiä lääkkeitä ja tupakointia on vältettävä ennen koetta.

Tutkimus aloitetaan aamulla klo 7-9. Ensin otetaan verikoe (0-näyte), jonka jälkeen odottaja juo viiden minuutin kuluessa 300 ml vettä, johon on liotettu 75 grammaa glukoosia. Odottaja jää odottamaan odotustilaan, ja hänet pyydetään verikokeisiin uudestaan 1 ja 2 tunnin  (1 h ja 2 h näytteet) kuluttua. Kokeeseen tulee varata riittävästi aikaa.

Sokerirasituskokeen poikkeavat raja-arvot raskausaikana ovat: paastoarvo 5,3 mmol/l ensimmäisen tunnin arvo 10,0 mmol/l​ ja toisen tunnin arvo 8,6 mmol/l. Jos yksikin kolmesta arvosta on yhtä suuri tai korkeampi, kuin annettu raja-arvo, kyseessä on raskausdiabetes.​

Käytetyistä lääkkeistä on tehtävä merkintä. Muun muassa beeta-salpaajat, glukokortikoidit ja antidepressantit voivat vaikuttaa testin tulokseen. Myös mahdollisesta infektiosta ja akuutista stressistä olisi tehtävä merkintä. Testin aikana on istuttava paikallaan eikä testin aikana saa tupakoida. Vettä voi juoda tarpeen mukaan.

Verensokeriseuranta - Raskausdiabeteksen toteamisen jälkeen​

Kun sokerirasituksessa on todettu poikkeavia arvoja, neuvola ohjeistaa ruokavaliohoidon ja verensokeriseurannan sekä antaa liikuntaohjeet odottajalle mahdollisimman pian. Neuvolasta odottaja saa myös verensokerimittarin kotona toteutettavaa seurantaa varten. Ruokavaliohoito on riittävä, jos verensokerin (plasman glukoosi) paastoarvo on kotiseurannassa alle 5,5 mmol/l ja aterian jälkeinen arvo alle 7,8 mmol/l (yksi tunti aterian lopettamisesta). Potilas ohjataan erikoissairaanhoitoon, jos arvot toistuvasti nousevat edellisten yli tai jos sokerirasituskokeessa paastoarvo on kuusi mmol/l tai enemmän tai kahden tunnin arvo on yli 11 mmol/l.

Raskausdiabeteksen hoito

Raskausdiabeteksen hoidon tavoitteena on saada äidin verensokeritaso pysymään normaalina koko raskauden ajan ja estää makrosomian ja synnytyskomplikaatioiden esiintyminen. Hoidon toteutumisen kulmakivi on odottajan oma verensokeriseuranta. Ensisijainen hoito on oikea ruokavalio ja liikunta. Painonnousu raskauden aikana pidetään kohtuullisena. Näillä toimilla pyritään ehkäisemään ja siirtämään lääkehoidon (insuliinihoito tai tablettihoito) aloittamisen tarvetta. Mikäli ruokavaliolla ei saavuteta riittävää sokeritasapainoa (paastoarvo toistuvasti 5,5 mmol/l tai enemmän tai 7,8 mmol/l tai enemmän tunti aterian jälkeen), tarvitaan lisäksi lääkehoitoa. Lääkehoitona käytetään joko metformiini tabletteja, insuliinipistoksia tai molempia yhdessä. Lääkehoitoa tarvitsee noin 15 prosenttia ​raskausdiabetesta sairastavista äideistä. Lääkehoito lopetetaan synnytyksen yhteydessä. 

Sokeriseurannan sudenkuoppia - Vinkistä vihiä

Päivittäisen ruokailun pääperiaatteet: