​Mitä raskausdiabeteksella tarkoitetaan?

Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin sokerirasituskokeella, jonka yksikin poikkeava arvo riittää diagnoosiin. Suomessa raskausdiabetesta esiintyy 12 prosentissa raskauksista.

Raskausdiabeteksen yleisin syy on elimistön lisääntyneeseen tarpeeseen nähden riittämätön insuliinin tuotanto. Tämän seurauksena verensokeritaso on normaalia korkeampi äidillä, mutta myös sikiöllä, koska sokeri läpäisee helposti istukan.

Äidin verensokeripitoisuuden ollessa koholla sikiöön siirtyy tavanomaista enemmän glukoosia, joka puolestaan lisää sikiön insuliinin eritystä. Sikiön korkeat glukoosi- ja insuliinipitoisuudet johtavat sikiön suurikokoisuuteen eli makrosomiaan, mikä altistaa synnytyksessä sikiön ulosautto-ongelmille ja lisää synnytysvaurioiden riskiä. Makrosomisilla sikiöillä kroonisen hapenpuutteen riski on lisääntynyt. Äidin huono sokeritasapaino hidastaa sikiön keuhkojen kypsymistä, jolloin vastasyntyneen hengitysvaikeuksien esiintymisen riski kasvaa. 

Jos äidin verensokerit ovat raskausaikana koholla, on vastasyntyneellä suurentunut riski siihen, että hänen verensokerinsa ovat liian matalia ja vaativat seurantaa tai erityishoitoa. Lisäksi lapsen riski sairastua myöhemmin metaboliseen oireyhtymään on suurentunut. Odottavan äidin riski raskauden aikaisen verenpaineen nousuun ja pre-eklampsiaan eli verenpaineoireyhtymään on kohonnut.

Raskausdiabetekselle altistavia tekijöitä ovat äidin ylipaino (painoindeksi yli 25 kg/m² raskauden alussa), yli 40 vuoden ikä, munasarjojen monirakkulatauti, aikaisemmin yli 4500 g painoisen lapsen synnyttäminen, raskauden kestoon nähden normaalia kookkaampi eli makrosominen sikiö, tyypin 2 diabetes lähisuvussa (omat vanhemmat, isovanhemmat tai sisarukset), glukoosin esiintyminen virtsassa tai aikaisemman raskauden aikana todettu raskausdiabetes.

Raskausdiabetes (Terveyskirjasto)

Raskausdiabetes (Suomen Diabetesliitto)

Raskausdiabetes (Potilaan Lääkärilehti)

Raskausdiabeteksen toteaminen

Sokerirasituskoe tehdään laboratoriossa, johon lähete tehdään neuvolasta. Kokeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että koetta edeltävänä päivänä syödään ja juodaan normaalisti ja siihen asti, kunnes paasto alkaa. Paasto eli ravinnotta olo aloitetaan 10 - 14 tuntia ennen sokerirasituskoetta, ja sitä jatketaan kokeen loppumiseen saakka. Koko paaston ajan tulee olla täysin ravinnotta. Paaston aikana saa nauttia vettä, mutta virvoitusjuomien, makeisten, pastillien, purukumin, kahvin, teen ja kaikkien alkoholipitoisten juomien nauttiminen on kiellettyä. Myös tupakointi on kielletty. Hikoilua aiheuttavaa fyysistä rasitusta tulee välttää koetta edeltävänä päivänä. Koetta ennen voi aamulla ottaa välttämättömät lääkkeet.

Tutkimus aloitetaan aamulla klo 7-9. Ensin otetaan verikoe (0-näyte), jonka jälkeen odottaja juo viiden minuutin kuluessa 300 ml vettä, johon on liotettu 75 grammaa glukoosia. Odottaja jää odottamaan odotustilaan, ja hänet pyydetään verikokeisiin uudestaan 1 ja 2 tunnin (1 h ja 2 h näytteet) kuluttua. Kokeeseen tulee varata riittävästi aikaa.

Sokerirasituskokeen poikkeavat raja-arvot raskausaikana ovat: paastoarvo 5,3 mmol/l ensimmäisen tunnin arvo 10,0 mmol/l ja toisen tunnin arvo 8,6 mmol/l. Jos yksikin kolmesta arvosta on yhtä suuri tai korkeampi, kuin annettu raja-arvo, kyseessä on raskausdiabetes.

Käytetyistä lääkkeistä on tehtävä merkintä. Muun muassa beeta-salpaajat, glukokortikoidit ja antidepressantit voivat vaikuttaa testin tulokseen. Myös mahdollisesta infektiosta ja akuutista stressistä olisi tehtävä merkintä. Testin aikana on istuttava paikallaan eikä testin aikana saa tupakoida. Vettä voi juoda tarpeen mukaan.

Kun sokerirasituksessa on todettu poikkeavia arvoja, neuvola ohjeistaa ruokavaliohoidon ja verensokeriseurannan sekä antaa liikuntaohjeet odottajalle mahdollisimman pian. Neuvolasta odottaja saa myös verensokerimittarin kotona toteutettavaa seurantaa varten. Ruokavaliohoito on riittävä, jos verensokerin (plasman glukoosi) paastoarvo on kotiseurannassa alle 5,5 mmol/l ja aterian jälkeinen arvo alle 7,8 mmol/l (yksi tunti aterian lopettamisesta). Potilas ohjataan erikoissairaanhoitoon, jos arvot toistuvasti nousevat edellisten yli tai jos sokerirasituskokeessa paastoarvo on 6 mmol/l tai enemmän tai kahden tunnin arvo on yli 11 mmol/l.

Raskausdiabeteksen hoito

Raskausdiabeteksen hoidon tavoitteena on saada äidin verensokeritaso pysymään normaalina koko raskauden ajan ja estää makrosomian ja synnytyskomplikaatioiden esiintyminen. Hoidon toteutumisen kulmakivi on odottajan oma verensokeriseuranta. Ensisijainen hoito on terveellinen ruokavalio ja liikunta. Sopiva painonnousu raskauden aikana riippuu lähtöpainosta (kts. kohta painonhallinta ja liikunta). Mikäli ruokavaliolla ei saavuteta riittävää sokeritasapainoa (paastoarvo toistuvasti 5,5 mmol/l tai enemmän tai 7,8 mmol/l tai enemmän tunti aterian jälkeen), tarvitaan lisäksi lääkehoitoa. Lääkehoitona käytetään joko metformiini tabletteja, insuliinipistoksia tai molempia yhdessä. Lääkehoitoa tarvitsee noin 15 prosenttia  raskausdiabetesta sairastavista äideistä. Lääkehoito lopetetaan synnytyksen yhteydessä. 

​Sokeriseurannan sudenkuoppia - Vinkistä vihiä

Päivittäisen ruokailun pääperiaatteet: