Ennenaikainen synnytys

Synnytys on ennenaikainen, jos se tapahtuu yli kolme viikkoa ennen laskettua aikaa eli ennen raskausviikkoja 37+0. Ennenaikaisesti syntyneitä lapsia kutsutaan keskosiksi.

​​​

Suomessa syntyneistä lapsista 5-6 prosenttia syntyy vuosittain ennenaikaisesti. Ennenaikaisuus lisää vastasyntyneen sairastumis- ja vammautumisriskiä. Riski on sitä suurempi, mitä varhaisemmassa raskauden vaiheessa synnytys tapahtuu.

Ennenaikaisen synnytyksen ehkäisy ja riskin ennustaminen on vaikeaa. Suurinta osaa ennenaikaisista synny​tyksistä ei pystytä ehkäisemään. Noin puolessa ennenaikaisista synnytyksistä syy jää epäselväksi.

Ennenaikaisen synnytyksen riskitekijät

Taustalla olevat tekijät

  • Aiempi ennenaikainen synnytys
  • Kaksi tai useampia keskiraskaudenkeskenmenoa tai keskeytystä
  • Kohdun epämuodostumat
  • Kohdunsuun toimenpiteet (esimerkiksi LOOP, eli sähkösilmukkahoito Papa muutosten yhteydessä)
  • Äidin krooninen sairaus (esimerkiksi verenpainetauti tai diabetes)

Kyseiseen raskauteen liittyvät tekijät

  • Keinohedelmöitys
  • Infektio
  • Monisikiöraskaus
  • Verenvuoto
  • Supistukset
  • Etinen istukka
  • Pre-eklampsia eli "raskausmyrkytys"
  • Sikiön kasvuhäiriö tai epämuodostuma
  • Hepatoosi
  • Merkittävä ylipaino

Sosioekonomiset tekijät

  • Naimattomuus
  • Synnyttäjän ikä (alle 18 tai yli 37)
  • Synnyttäneisyys
  • Sosiaalinen asema
  • Päihteet (alkoholi ja huumeet)
  • Tupakointi
  • Työolosuhteet

Uhkaav​an ennenaikaisen synnytyksen oireet

Uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen oireita ovat kivulias kohdun supistelu, verinen tai vereslimainen vuoto sekä lapsiveden tihkuminen. Muita oireita supistusten lisäksi ovat alavatsan tai alaselän kivut ja painontunne lantiossa ja emättimessä. Ennenaikaisesta supistelusta puhutaan silloin, kun supistuksia esiintyy alle kymmenen minuutin välein yli tunnin ajan, supistusten kesto on noin 30 sekuntia ja supistus on käsin tunnettavissa.

Milloin yhteys lääkäriin?

Mikäli supistuksia esiintyy päivittäin, on niistä syytä mainita neuvolakäynneillä. Virtsatieinfektion poissulkeminen on tärkeää supistusten yhteydessä. Mikäli supistukset ovat kivuliaita, niihin liittyy vereslimaista vuotoa ja/tai painontunnetta voi soittaa suoraan synnytyssairaalan päivystykseen lisäohjeiden saamiseksi.

Ennenaikaisen synnyt​​​yksen ehkäisy ja estäminen​

Ennenaikaisuuden ehkäisyssä on tärkeää jo ennen raskautta pyrkiä vaikuttamaan riskitekijöihin. Raskauden aikana on tavoitteena pitää huolta hyvästä yleiskunnosta ja esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa. Sopiva määrä lepoa ja liikuntaa raskaudenaikana on paikallaan. Mikäli ennenaikaisia supistuksia esiintyy, on syytä välttää raskaita fyysisiä suorituksia ja erityisesti niitä tekijöitä, jotka aiheuttavat supistelua. Yhdyntää tulee välttää, kun ennenaikaisia supistuksia esiintyy, erityisesti raskauden keskikolmanneksen aikana. Supistuksen estolääkitystä ei ole syytä käyttää kotona.

Mikäli kohdunkaula alkaa lyhentyä ja avautua, fyysistä rasitusta on hyvä vähentää. Ehdoton vuodelepo kuitenkin on hyvin harvoin tarpeen, yleensä vain sairaalahoidossa. Jokainen raskaus on yksilöllinen, eikä yleistäviä ohjeita voida antaa. Jos kohdunkaulakanava on lyhentynyt ja taustalla on muitakin riskitekijöitä, voidaan emättimeen joskus asettaa niin sanottu pessa​ari tukemaan kohtua ja kohdun kaulakanavaa. Jos taustalla on useita keskiraskauden keskenmenoja, kohdunsuulle voidaan harkinnan mukaan asettaa tukilanka.

Mikäli supistukset ovat säännöllisiä ja kivuliaita ja raskausviikot ovat alle 34 viikkoa, yritetään synnytyksen ajankohtaa siirtää lääkityksellä. Hoito tapahtuu tällöin sairaalassa. Supistusten estohoidon tarkoituksena on yrittää viivyttää synnytystä joitain päiviä, jotta äidille lihakseen annettava kortikosteroidi ehtii kypsyttää sikiön keuhkoja.

Käytössä olevia kohtulihasta rentouttavia lääkkeitä ovat muun muassa kalsiuminestäjä nifedipiini, beetasympatomimeetit ja atosibaani. Käytössä olevien lääkehoitojen teho on melko huono ja niiden sivuvaikutuksissa on eroja. Sivuvaikutusten vuoksi beetasympatomimeettien käyttö on nykysin hyvin vähäistä. Sivuvaikutuksiltaan vähäisin lääke on niin sanottu oksitosiininestäjä, atosibaani.

Jos raskaus käynnistyy raskausviikkojen 34 täyttymisen jälkeen, synnytystä ei enää yritetä estää vaan lapsi saa syntyä.​

Lue lisää:

Raskaus ja liikunta (Terveyskirjasto)

Raskaus ja työ (Terveyskirjasto)

En​nena​ikaisena syntyvä lapsi​

Lapsi on ennenaikainen, jos hän syntyy ennen raskausviikkoa 37. Mitä lähempänä täysiaikaisuutta synnytys tapahtuu, sitä pienemmät ovat ennenaikaisuuden lapselle aiheuttamat pulmat. Suurimmassa riskissä ennenaikaisuuteen liittyvien ongelmien suhteen ovat ennen raskausviikkoa 28 syntyvät lapset. Tyypilliset ongelmat tässä ryhmässä liittyvät hengitykseen, aivoverenkiertoon, suoliston toimintaan ja tehohoitojakson infektioihin. Raskausviikoilla 23-25 syntyvät lapset ovat suurimmassa riskissä sairastaa ennenaikaisuudesta johtuvaa kroonista sairautta.

Ennen uhkaavaa ennenaikaista synnytystä äidille lihakseen annettu kortisoni kypsyttää sikiön keuhkoja ja vähentää syntymän jälkeisiä vaikeita hengitysvaikeuksia. Siitä huolimatta lähes kaikki ennen raskausviikkoa 33 syntyvät lapset tarvitsevat alkuvaiheessa hengityksen avustamista ja heidät siirretään hoitoon vastasyntyneiden teho-osastolle. Teho-osastolla on ympäri vuorokauden töissä ennenaikaisten vastasyntyneiden hoitoon perehtyneet lääkärit ja sairaanhoitajat.

Teho-osastolla lapsen hengitystä, verenkiertoa ja lämpötilaa tarkkaillaan jatkuvasti. Hänelle laitetaan suonikanyylit ravitsemusta ja verinäytteiden ottamista varten. Alkuvaiheen ravitsemuksena on suonensisäinen ravitsemusliuos, mutta jo ensimmäisen vuorokaud​en kuluessa nenämahaletkuun annetaan rintamaitoa, mikäli lapsen vointi sen sallii. Hyvin ennenaikaisena syntynyt lapsi viettää ensimmäiset viikkonsa keskoskaapissa, jossa on sopivan lämmintä ja rauhallista. Vanhemmat voivat olla lähes jatkuvasti lapsensa luona ja osallistua hänen perushoitoonsa.​

Ennenaikainen synnytys tai sen uhka on vanhemmille useimmiten pelottava tapahtuma, johon liittyy erilaisia kysymyksiä ja huoli lapsen tulevaisuudesta tai ylipäätään selviytymisestä. Näitä huolia hälventääksemme pyrimme ennen synnytystä keskustelemaan vanhempien kanssa lapsen alkuvaiheen hoidosta ja yritämme kokemuksemme ja tietojemme perusteella hieman arvata tulevaa. Etukäteen on kuitenkin mahdotonta ennustaa lapsen tulevaisuutta, koska täysin samanlaisista lähtökohdista syntyvien lapsien ennuste on hyvin yksilöllinen. Eniten pitkänajan ennusteeseen ja toimintakykyyn vaikuttaa neurologinen selviytyminen. Vaikeiden neurologisten vammojen osuus pikkukeskosilla on vähentynyt. Merkittävää liikuntavammaa tai älyllistä kehitysvammaisuutta todetaan HYKS Lastenklinikalla 1-3 lapsella vuosittain. Keskosena kotiin​– sivustolla on ennenaikaisena syntyvän lapsen hoitoon ja kehitykseen liittyvää yksityiskohtaisempaa tietoa.