MS-tauti on autoimmuunitauti, jossa elimistö muodostaa vasta-aineita omia kudoksia kohtaan. MS-taudissa vasta-aineet kohdistuvat aivojen valkean aineen hermohaarakkeita vastaan. Taudin aiheuttajaa ei edelleenkään tunneta. Yleisimmät oireet ovat lihasheikkous, tasapaino- ja näköhäiriöt, rakon/suolen toimintahäiriöt sekä poikkeava uupumus. Aaltomaisesti etenevä taudinmuoto on tavallisin (80–85 prosentilla).
Raskauden aikana MS-tauti potilaiden rutiininomainen äitiyspoliklinikkaseuranta ei ole tarpeen. MS-tauti ei altista raskaus- tai synnytyskomplikaatioille eikä raskaus vaikuta MS-taudin pitkäaikaisennusteeseen. Joissakin tapauksissa raskaudella on jopa suotuisa vaikutus.
MS-tauti yleensä rauhoittuu raskauden aikana, mutta heti synnytyksen jälkeen oireet saattavat uusiutua tai pahentua. MS-taudin perussairauden hoito tapahtuu raskauden aikana oman neurologin toimesta. Pahenemisvaiheita estävää ns. immunomodulaattori-lääkitystä ei rutiinisti suositella raskauden aikana, eikä niille tavallisesti ole tarvetta. Osa MS-taudissa käytetyistä lääkkeistä ovat ns. teratogeenisia eli sikiökehitykselle haitallisia, eikä niitä tule käyttää raskauden aikana. Raskauden aikana pahenemisvaiheita voidaan turvallisesti hoitaa kortikosteroidipulsseilla tai IVIG :lla. Mikäli MS taudin hoidossa on käytössä natalitsumabin, sen käytössä suositellaan jopa kolmen kuukauden pituista varoaikaa ennen suunniteltua raskautta. Lisäksi Fingolimodin ja mitoksantronin epäillään olevan haitallista sikiön kehitykselle, joten lääkkeen käyttö tulisi lopettaa viimeistään kaksi kuukautta ennen raskaudenehkäisyn lopettamista.
“
MS-tauti yleensä rauhoittuu raskauden aikana, mutta heti synnytyksen jälkeen taudin pahenemisvaiheet voivat lisääntyä. Osa MS-taudin hoidossa käytetyistä lääkkeistä eivät sovi raskauden aikana käytettäviksi. MS- tauti potilaan tulee ottaa raskauden suunnittelu esiin hyvissä ajoin oman neurologin vastaanotolla, jolloin tarvittavat lääkemuutokset voidaan toteuttaa.
Synnytystapa valikoituu synnytysopillisin perustein eli MS tautia sairastavilla ei ole estettä alatiesynnytykseen. Synnytyksen jälkeen jopa puolella potilaista taudin pahenemisvaihe ilmaantuu kuuden kuukauden kuluessa synnytyksestä. Pahenemisvaiheiden ja niiden estoa suunnitellaan yhdessä hoitavan neurologin kanssa. Imetystä suositellaan. Imetyksellä ei ole todettu suoraa biologista vaikutusta MS-taudin aktiivisuuteen. Lääkkeistä beetainterferonia ja glatirameeriasetaattia voi käyttää imetyksen aikana. Hoito voidaan aloittaa viikon kuluttua synnytyksestä, kun raskaus on ollut täysiaikainen. Natalitsumabia ei suositella imetyksen aikana ja immunosuppressiivisten lääkkeiden käyttö on imetyksen aikana kielletty.
Edellinen sivuSeuraava sivu