Lääkkeillä hoidettujen epilepsiaa sairastavien naisten lapsilla on noin 2–3 kertaa suurempi kehityshäiriöiden riski, kuin terveillä äideillä. Kuitenkin yli 90 prosenttia epilepsiaa sairastavien äitien lapsista on täysin terveitä. Raskauden seuranta toteutetaan yhteistyössä neurologian, neuvolan ja äitiyspoliklinikan kanssa.
Raskauden suunnittelu
Raskaus tulee suunnitella etukäteen hyvissä ajoin ennen ehkäisyn lopettamista. Neurologian vastaanotolla selvitetään, miten epilepsia ja epilepsialääkitys haittaisivat mahdollisimman vähän raskauden ja synnytyksen aikana ja mikä lääkitys on turvallista raskauden aikana. Neurologi tekee tarvittaessa lääkitykseen muutoksia. Lääkitystä ei ole syytä muuttaa raskauden aikana, jos potilas on kohtaukseton. Useimmiten epilepsian lääkehoitoa ei ole järkevää tai mahdollista lopettaa. Tiettyihin epilepsialääkkeisin liittyy sikiön epämuodostumariskejä. Esimerkiksi valproaattilääkitystä tulisi raskauden aikana välttää ja käyttää sitä vain tilanteissa, joissa muut lääkkeet eivät auta. Lääkkeet vaihdetaan neurologin harkinnan mukaan turvallisimpiin vaihtoehtoihin mikäli se on sairauden kannalta mahdollista. Tietoja epilepsia lääkkeiden riskeistä raskauden ja imetyksen aikana saat teratologisesta tietopalvelusta.
Terveiden naisten raskauksissa on todettu, että folaatin puute vaikuttaa sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriöihin. Osa epilepsialääkkeistä saattaa aiheuttaa folaatin puutetta. Foolihapon riittävä saanti estää hermostoputken sulkeutumishäiriön syntymistä.
Epilepsiaa sairastaville raskautta suunnitteleville suositellaan päivittäin yksi milligramma foolihappoa ensimmäisen raskauskolmanneksen ajan eli raskausviikoille 12 asti. Mikäli perheessä on aiemmin ollut (vanhempien yhteisellä lapsella tai jommankumman vanhemman lapsella eri puolison kanssa tai äidillä tai isällä itsellään) keskushermostoputken sulkeutumishäiriö foolihappoa tulee käyttää päivittäin neljä milligrammaa raskausviikoille 12 asti. Foolihappolisän käyttö aloitetaan raskautta suunniteltaessa noin kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä.
Raskauden suunnitteluvaiheessa ja raskauden aikana, on hyvä muistaa terveelliset, sairausriskejä vähentävät elämäntavat:
- Pidä huolta terveellisestä ruokavaliosta ja hyvästä yleiskunnosta.
- Vältä tupakointia ja alkoholin käyttöä.
- Huolehdi riittävästä unensaannista.
- Kohtauksia saattavat lisätä unen puute ja lääkityksen laiminlyönti, jonka voi aiheuttaa pelko lääkkeiden vaikutuksesta sikiöön.
Raskauden seuranta
Raskausajan seulontaultraäänitutkimuksen tekee joko kätilö tai lääkäri. Raskaus ei yleensä lisää kohtauksia. Jos kohtauksia ei esiinny raskauden aikana, ei erillistä äitiyspoliklinikka seurantaa tarvita, vaan raskauden seuranta voi tapahtua normaalisti neuvolassa. Jos raskauden aikana on esiintynyt kohtauksia annetaan äitiyspoliklinikka aika raskausviikoilla 34-36 raskauden tilan tarkistamiseksi ja synnytyksen suunnittelemiseksi.
Raskauden aikana lääkeainepitoisuuksia seurataan neurologian poliklinikalla ja tarvittaessa lääkeannosta nostetaan, jotta kohtaustasapaino pysyisi hyvänä. Raskauden aikana lääkeainepitoisuudet usein laskevat, mutta yleensä lääkitystä ei tarvitse muuttaa. Jos kohtauksia esiintyy, lääkitystä tehostetaan kuten normaalistikin. Pitkittyneet kohtaukset tai kohtauksiin liittyvät tapaturmat voivat vahingoittaa sikiötä. Lääke tai lääkeyhdistelmä pyritään valitsemaan matalimmalla annoksella, joka pitää kohtaukset poissa.
Synnytys
Epilepsia ei vaikuta yleensä synnytystapaan. Kohtaus synnytyksen aikana on hyvin harvinainen. Tilastollinen kohtausriski on kymmenkertainen, GM kohtaus 1-2 prosentilla epilepsiaa sairastavista. Keisarinleikkauksia ei tehdä epilepsiaa sairastaville äideille sen useammin kuin muillekaan, eikä synnytykseen liity suurempaa komplikaatioriskiä. Synnytyksen jälkeen kohtausriski on 1-2 päivän ajan suurentunut.
Jos lääkeannosta on nostettu raskauden aikana tilanne pitää arvioida noin kahden viikon kuluttua synnytyksestä ja annostus palautetaan tarvittaessa raskautta edeltäneelle tasolle. Synnytyksen jälkitarkastus tehdään normaalisti neuvolassa.
Imetys
Yleensä epilepsialääkkeitä voi käyttää imetyksen aikana, eikä epilepsia estä imettämistä. Kaikki epilepsialääkkeet erittyvät äidinmaitoon. Äidinmaidossa niiden pitoisuudet ovat kuitenkin pienemmät kuin äidin veressä. Ainoastaan fenobarbitaali ja bentsodiatsepiinit voivat aiheuttaa lapselle väsymystä ja imemisvaikeuksia. Näitä lääkkeitä käytetään harvoin raskaana olevan epilepsiaa sairastavan naisen hoidossa.