Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma hoidetaan avoterveydenhuollossa eli neuvolassa tai omalla terveysasemalla. Vaikealla astmalla on taipumus huonontua ja lievällä pysyä ennallaan tai parantua raskauden aikana. Ennen kontrollikäyntejä on tärkeä tehdä myös oire- ja PEF-seurantaa ja tarvittaessa spirometria myös raskauden aikana.

Neuvola lähettää äitiyspoliklinikalle sisätautilääkärin konsultaatioon mikäli kyseessä on vaikeahoitoinen astma, lievässä/keskivaikeassa astmassa oireilu lisääntyy ja/tai PEF- arvot laskevat. Vaikeassa astmassa oman alueen keuhkosairauksien poliklinikalla tehdään arvio sopivasta lääkityksen annostelutavasta ja sopivuudesta raskauden aikana sekä suunnitellaan seurantakäynnit raskauden aikana.

Astma on hyvässä hoitotasapainossa, kun rasituksen sieto on normaalia eikä ole​ kuivaa ärsytysyskää tai limannousua eikä oireita yöllä. Hyvässä hoitotasapainossa myös avaavan lääkityksen tarve on korkeintaan kerran viikossa tai harvemmin ja PEF-arvojen vuorokautinen vaihtelu on alle 20 prosenttia.

Ho​ito

Astman lääkehoito jatkuu pääsääntöisesti samana kuin ennen raskautta. Kaikkia tarvittavia inhaloitavia astmalääkkeitä voi ja tulee käyttää raskauden aikana. Astmatulehdusta hoidetaan ja ehkäistään inhaloitavalla kortikosteroidilla. Kortikosteroidi lääkityksen määrää aina lääkäri huomioiden raskauden keston. Astman pahenemisvaiheita hoidetaan tavalliseen tapaan. Astmaa pahentavia tekijöitä, kuten tupakansavua tulee välttää. Tupakointi on vaarallista sekä äidille että sikiölle. Äidin tupakointi lisää lapsen riskiä sairastua astmaan. Alatiesynnytys ei aiheuta rasitusastmaoireita. Astma hoidetaan tavallisen tapaan imetyksen aikana. Suonensisäisen astmalääkityksen aikana imetys keskeytetään väliaikaisesti.