Kaksosraskaudet ja raskaudenaikainen seuranta

Suomessa syntyy vuosittain noin 770-900 kaksosparia. Kaksoset jaetaan identtisiin ja ei-identtisiin kaksosiin. Monisikiöraskaus on aina riskiraskaus, jossa äitiyspoliklinikan seurantatiheys on tiheämpi.

Kaksosten osuus on 1,4 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista. Noin puolet kaksosista syntyy täysiaikaisina (≥ 37 raskausviikkoa) ja puolet ennenaikaisina ennen 37 raskausviikon alkua. Suurin osa ennenaikaisista (40 prosenttia) lapsista syntyy lievästi ennenaikaisena raskausviikoilla 32-36.

Kaksosraskauksien jako

Kaksoset jaetaan identtisiin eli samanmunaisiin ja ei-identtiisiin eli erimunaisiin. Identtisyyden määrää geeniperimä. Raskauden aikaisessa seurannassa kaksosraskaudet jaetaan niin sanotun koriositeetin mukaan mikä määräytyy onko sikiöillä yhteinen istukka vai erilliset omat istukat. Koriositeetti pystytään useimmiten selvittämään ensimmäisessä ultraääniseulonnassa.

Sikiöillä​​​ omat istukat

Dikoriaalinen diamniaalinen (DI), eli molemmilla sikiöillä on oman suoni ja vesikalvot. Tämä on yleisin kaksosraskausmuoto, 70-80 prosenttia kaikista kaksosraskauksista. Näistä 90 prosenttia on erimunaisia kaksosia eli lapset ovat epäidenttisiä, jolloin kaksi munasolua on hedelmöittynyt kahdella eri siittiöllä. Noin 10 prosenttia kaikista DI kaksosista on identtisiä, mikä johtuu hedelmöittyneiden munasolujen jakautumisesta aivan raskauden alkuvaiheessa. Kun jakautuminen tapahtuu hedelmöittymisen jälkeen 1-3 päivän sisällä, muodostuu kaksi erillistä istukkaa. Lasten identtisyys voidaan varmistaa syntymän jälkeen.

Sikiöillä on yhtei​nen istukka

Jos istukka on yhteinen, syntyvät lapset ovat ns. identtisiä kaksosia eli samasta hedelmöittyneestä munasolusta lähtöisin. Yksi hedelmöitynyt munasolu jakautuu kahdeksi alkioksi ensimmäisten vuorokausien aikana. Yleensä jakautuminen tapahtuu ennen kiinnittymistä kohdunseinämään. Lasten geeniperimä on siis sama.

  • Monokoriaalinen, diamniaalinen (MO-DI), eli sikiöillä on yhteinen suonikalvo mutta molemmilla on omat vesikalvot. Tämä on toiseksi yleisin kaksosraskausmuoto, 20-30 prosenttia kaikista kaksosraskauksista.
  • Monokoriaalinen- monoamniaalinen (MO-MO); molemmat sikiöt ovat samojen suonikalvojen ja vesikalvojen sisällä. 

Raskaudenaikainen seuranta

Monisikiöraskaus on aina riskiraskaus. Neuvola ja äitiyspoliklinikka seuraavat yhdessä näitä raskauksia. Kaksosraskauksiin liittyy moninkertainen ennenaikaisuuden ja pienipainoisuuden riski. Myös sikiökuoleman vaara on lisääntynyt. Monokoriaalisisissa eli yksimunaisissa kaksosraskauksissa riskit ovat suuremmat. Äitiyspoliklinikka seurantatiheys onkin näissä raskauksissa tiheämpi. Ennenaikaisuuden ehkäisyssä ei rutiiniluonteisesta sairaalahoidosta tai lääkehoidosta ole apua. 

Monokoriaalinen​ kaksosraskaus (MO-DI ja MO-MO) 

Ensimmäisen ultraääniseulontakäynnin jälkeen äitiyspoliklinikkaseuranta tehdään 2 viikon välein erikoislääkärivastaanotolla. Sikiöiden voinnista seurataan kasvua, liikehdintää ja lapsiveden määrää. Näiden avulla pyritään tunnistamaan viitteitä ns. Feto-fetaali transfuusiosta. Varsinainen rakennetutkimus tehdään raskausviikoilla 20-21, mutta rakenteita tarkastellaan jokaisella seurantakäynnillä pääpiirteittäin. Lääkärikäyntejä tulee kahden-kolmen viikon välein läpi raskauden. Jokaisen lääkärikäynnin yhteydessä arvioidaan kohdunkaulan tilanne ja sikiöiden kasvu. Seuraavan käynnin ajankohta päätetään näiden tutkimusten perusteella. Rutiinikäyntejä neuvolalääkärillä ei tarvita, koska äitiyspoliklinikan lääkäri seuraa raskautta. Terveydenhoitajan käynnit neuvolassa sen sijaan ovat tärkeitä.

Dikoriaaline​n kaksosraskaus (DI)

Ensimmäisen ja toisen ns. rakenne ultraääniseulontatutkimuksen tekee kätilö. Lääkärin vastaanotolle äitiyspoliklinikalle saatte ensimmäisen ajan raskausviikolle 23-24, mikäli aiemmin ei ole todettu poikkeavaa. Lääkärikäyntejä on alkuun neljän viikon välein ja loppuraskaudessa kahden viikon välein. Jokaisen lääkärikäynnin yhteydessä arvioidaan kohdunkaulan tilanne ja sikiöiden kasvu. Seuraavan käynnin ajankohta päätetään näiden tutkimusten perusteella. Rutiinikäyntejä neuvolalääkärillä ei tarvita, koska äitiyspoliklinikan lääkäri seuraa raskautta. Terveydenhoitajan käynnit neuvolassa sen sijaan ovat tärkeitä.

Raskauden aikana liikkuminen ja ulkoilu on mahdollista ja toivottavaa kuten yksisikiöraskauksissakin mutta raskauden loppupuolta kohden on syytä vähentää muuta raskasta fyysistä aktiivisuutta.​​


Edellinen sivuSeuraava sivu