Lisääntymislääketieteen yksikössä tutkitaan ja hoidetaan naisten hormonitoiminnan häiriöitä, pariskuntien lapsettomuutta sekä nuorten tyttöjen gynekologisia ongelmia. Myös transsukupuolisten hormonihoidot on keskitetty poliklinikalle. Yksikössä toimii myös sperma- ja IVF-laboratorio. 

Lapsettomuustutkimuksia tehdään HUS:ssa Naistenklinikalla ja Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon sairaaloissa. Vaativat lapsettomuustutkimukset- ja hoidot, kuten koeputkihedelmöitys ja pakastetun alkion siirto on keskitetty Naistenklinikalle. Lisäksi HUS:ssa toteutetaan vaativia lapsettomuushoitoja yhteistyössä esimerkiksi Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen keskussairaaloiden kanssa. 

Naistenklinikalle on keskitetty vaativat lapsettomuustutkimukset, vaativan lapsettomuushoidon suunnittelu ja toteutus, kuten koeputkihedelmöitykset, pakastetun alkion siirrot, alkiodiagnostiikka ja toimenpiteet hedelmällisyyden säilyttämiseksi. Myös HIV:tä ja hepatiittia sairastaville hoitoja voidaan rajallisesti tarjota.

Naistentautien yksiköiden lapsettomuustutkimuksiin pari tarvitsee lähetteen, joka kirjoitetaan yleensä noin vuoden kestäneen raskausyrityksen ja alkututkimusten jälkeen. Jos tiedossa on raskauden alkamista vaikeuttava tilanne, lähetteen voi alkututkimusten jälkeen saada nopeammin. 

Julkisessa terveydenhuollossa naisen lapsettomuushoitojen toteuttamisen yläikäraja on noin 40 vuotta. Hoidot eivät kata lahjasukusoluhoitoja, hoitoja sterilisaation jälkeen tai hoitoja pareille, joilla on perheessä jo kaksi lasta (joista toinen on parin yhteinen lapsi). Hedelmöityshoitolain mukaan sukusoluja käsitteleviä lapsettomuushoitoja ei voida antaa parille, joka tarvitsisi sijaissynnyttäjää tai mikäli on ilmeistä, että lapselle ei voida turvata tasapainoista kehitystä.

Pari kutsutaan lähetteen perusteella yhdessä ensikäynnille, jossa kartoitetaan  kokonaistilanne ja tehdyt perustutkimukset, joita täydennetään tilanteen mukaan. Yhteenvetokäynnillä tutkimusten tulosten perusteella suunnitellaan yksilöllinen jatkohoito tai edelleen tarvittavat jatkotutkimukset kuunnellen parin toiveita. Osalle paras vaihtoehto voi olla jatketut omat yritykset, adoptio tai hoidoista pidättäytyminen.

Äitiysvastaanotoilla seurataan riskiraskauksia. Vastaanottoajat annetaan lähetteen perusteella. Lähetteen voi kirjoittaa äitiysneuvolan lääkäri, terveydenhoitaja tai yksityislääkäri. 

 

Yksikössä tutkitaan ja hoidetaan raskauden seulontatutkimuksissa riskiryhmään kuuluvia sekä äitejä, joilla on ultraäänellä todettu poikkeavuus. Sikiötutkimuksia tarjotaan myös, kun itsellä, perheenjäsenellä tai suvussa on aiemmin todettu perinnöllinen sairaus tai kromosomipoikkeavuus. 

Sikiölääketieteen keskus koordinoi riskiraskauksien suunnittelua, sikiödiagnostiikkaa, intrauteriinista (kohdunsisäistä) hoitoa ja erityisosaamista vaativien synnytysten hoitoa sekä tarjoaa korkealaatuisia palveluja riskisynnyttäjille.

Antenataaliosasto 42 on synnyttämättömien vuodeosasto. Osastolla hoidetaan potilaita, joilla on erilaisia raskaudenaikaisia ongelmia,  kuten korkea verenpaine, ennenaikaisen synnytyksen uhka tai verinen vuoto. Myös sikiön voinnin tarkka seuranta voi vaatia osastoseurantaa, vaikka tuleva äiti ei tuntisi itseään sairaaksi.

Hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Tavoitteena on äidin ja sikiön hyvinvoinnin turvaaminen. Perhe ja muut läheiset ovat tervetulleita vierailemaan osastolle. Osaston vierailuaika on klo 8-21. Perheen ja läheisen yöpyminen ei ole mahdollista. 

Perhepesähotellissa hoidetaan myös raskaana olevia, joiden raskaus vaatii tiivistä seurantaa, mutta ei edellytä vuodeosastohoitoa, mutta ei vielä myöskään mahdollista kotiutumista. Perhepesähotellin potilaiden seuranta toteutetaan antenataaliosastolta käsin. Odottajan tulee kyetä omatoimisesti huolehtimaan itsestään ja ruokailuistaan. Tukihenkilö (tarvittaessa myös sisarukset, jos huoneessa on tilaa) voi yöpyä Perhepesähotellissa ilman erillisiä kustannuksia.

Osastolla toimii myös joka arkipäivä ns. AVO poliklinikka osastolta kotiutuneille potilaalle, jotka tarvitsevat kotiutumisen jälkeistä tarkempaa seurantaa. 

Antenaaliosaston tiloissa toimii myös loppuraskauden seurantapoliklinikka sekä synnytysten käynnistysyksikkö.

Loppuraskauden seuranta 

Raskaus on yliaikainen, kun raskauden kesto on yli 42 raskausviikkoa. Loppuraskauden seurantakäynnit aloitetaan, kun raskaus on kestänyt 41 viikkoa ja 5 päivää (41+5). Yliaikaisuuskäynti varataan itse soittamalla suoraan synnytyssairaalaan ma-pe klo 13-14:30 (Naistenklinikan käynnistysyksikkö p. 09 471 72900, Espoon sairaala p. 09 471 83 201). 

Yleensä voidaan rauhassa odottaa synnytyksen luonnollista käynnistymistä. Yliaikaisuuskäyntien tarkoituksena on seurata, että loppuraskaus sujuu turvallisesti sekä huomata ajoissa yliaikaisuuteen liittyvät mahdolliset riskit (esim. istukan toiminnan heikkeneminen). 

Loppuraskauden käynnillä tarkistetaan sikiön ja äidin vointi. Vastaanotolla arvioidaan sikiön vointi sikiön sykerekisteröinnin (KTG) ja ultraäänitutkimuksen avulla. Äidiltä mitataan verenpaine ja poissuljetaan valkuaisvirtsaisuus.  Äidin kanssa keskustellaan hänen fyysisestä ja pyykkisestä voinnista ja jaksamisesta sekä miten äiti tuntee sikiön liikkeet. 

Loppuraskauden käynnillä voidaan joskus aloittaa kohdunkaulakanavan kypsyttäminen joko mekaanisesti tai lääkkeellisesti. Mekaanisen, ns. balonki-kypsytyksen yhteydessä voi yleensä vielä palata kotiin, mutta lääkkeellisen kypsytyksen jälkeen jäädään sairaalaan. Synnytyksen käynnistäminen aloitetaan yliaikaisuuden vuoksi viimeistään raskausviikoilla 42+1.​

HUS:ssa voi synnyttää neljässä sairaalassa: Hyvinkään, Jorvin ja Lohjan sairaaloissa sekä Naistenklinikalla.

Synnytysvastaanotto on avoinna 24 tuntia/ vuorokausi. Synnytysosastojen perustehtävänä on hoitaa synnytykset potilasturvallisesti sekä huolehtia vastasyntyneen hyvinvoinnista.

Naistenklinikan synnytysosastolla hoidetaan terveiden synnyttäjien lisäksi HUS-alueen vaikeimmat riskiraskaudet sekä hyvin ennenaikaiset keskossynnytykset.

Synnytysosastoilla tehdään myös suunniteltuja keisarileikkauksia. 

Perheheräämötoiminta mahdollistaa vastasyntyneen ihokontaktin ja perheen yhdessäolon keisarileikkauksen jälkeen.

Synnyttäneiden osasto

Osastolla hoidetaan synnyttäneitä äitejä ja vastasyntyneitä. Perheet saavat ohjausta vauvan hoitoon, imetykseen ja äidin toipumiseen. Hoitoaika suunnitellaan yksilöllisesti. 

​Lisäksi osastolla hoidetaan vastasyntyneiden kotiutumisen jälkeisiä poliklinikkakäyntejä. Osastolla on sitouduttu WHO:n ja Unicefin Vauvamyönteisyysohjelmaan. 

Perhepesähotelli

Perhepesähotellissa tarjotaan synnytyksen jälkeistä hoitoa terveille synnyttäjille ja vastasyntyneille. Myös puoliso tai muu tukihenkilö voi yöpyä samassa huoneessa. Hoitoaika suunnitellaan yksilöllisesti, mutta on tavallisimmin yhdestä kahteen vuorokautta.

Perhepesähotellissa on ammattitaitoista henkilökuntaa paikalla ympäri vuorokauden. Hoitaja auttaa, neuvoo ja ohjaa tarvittaessa. Vanhemmat hoitavat itse lastaan. Äidin ja vauvan vointia seurataan hoitotapaamisilla neljä kertaa vuorokaudessa. Lastenlääkäri tarkastaa vauvan ennen kotiinlähtöä. 

Synnyttäneiden osastoon verrattuna Perhepesä-hotellissa on enemmän yksityisyyttä ja siellä perheillä on paremmat mahdollisuudet lepoon. Perhe saa tutustua rauhassa toisiinsa. Henkilökunta tulee huoneeseen etukäteen sovittuna ajankohtana tapaamaan vauvaa ja perhettä. Omassa huoneessa on lisäksi mahdollisuus katsella videoita imetyksestä ja vauvan hoidosta tablettitietokoneen näytöltä. Perhepesähotellissa perheet ovat omissa vaatteissaan. Huoneessa on samanlainen varustus kuin sairaalan lapsivuodeosastolla: vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä. 

Hotelliin siirrytään kuusi tuntia synnytyksen jälkeen tilataksilla Naistenklinikalta. Perhe voi siirtyä hotelliin myös omalla autolla. 

Kätilöiden kotikäynnit

Marraskuun 2017 aikana käynnistetään kätilöiden kotikäynnit varhain kotiutuneille synnyttäjille. Kotikäynnillä kätilö käy perheen kanssa läpi vauva-arjen käynnistymiseen liittyviä asioita sekä vastaa kysymyksiin. Kotikäyntejä tehdään pääkaupunkiseudulla.

Naistentautien poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan erilaisten gynekologisten ongelmien mm. vuotohäiriöiden, alavatsakipujen ja papa-muutosten vuoksi hoitoon hakeutuvia naisia. Keskenmenojen ja raskaudenkeskeytysten hoito on keskitetty naistentautien poliklinikalle.

Urogynekologian eli virtsanpidätyskyvyn tutkimuksesta ja hoidosta (naisten virtsankarkailu ja virtsaamisen ongelmat) vastaa Hyksissä Urogynekologiakeskus. Urogynekologian polikliininen toiminta ja vaativa leikkaustoiminta on keskitetty Naistenklinikalle. Keskittämällä varmistetaan hoitoprosessien potilaslähtöisyys, laadukkuus ja tehokkuus.

Konservatiivissa hoidoissa hyödynnetään mm. fysioterapeuttien osaamista. Urogynekologian poliklinikalla toimii myös hoitajavastaanotto laskeumapotilaiden konservatiivista hoitoa varten. 

Merkittävä osa urogynekologisista leikkauksista tehdään päiväkirurgisena. Hyks on siirtänyt ensimmäisenä Suomessa osan urogynekologisesta päiväkirurgisesta leikkaustoiminnasta polikliiniseksi. Hoitoon tullaan lähetteellä. 

Naistenklinikalla, osastolla 30 hoidetaan naistentautien leikkaus-, tulehdus-, keskenmeno-, raskaudenkeskeytys-, päivystys- sekä poliklinikkapotilaita.​

Osaston erityisosaaminen kohdistuu mm. gynekologiseen syöpäkirurgiaan, vaativaan endometrioosikirurgiaan, keskenmenopotilaiden sekä raskaudenkeskeytyspotilaiden (raskausviikoilla 9-24) hoitoon. 

Osastolla hoidetaan myös sairauden ja hoidon heikentämiä syöpäpotilaita. Potilaiden ikäjakauma on noin 15- 90 vuotta, joten kohtaamme naisen koko elinkaaren. Potilaita hoidetaan yksilövastuisen hoitotyön mukaisesti ja jokaiselle potilaalle pyritään nimeämään omahoitaja. Potilaiden hoidossa korostuvat keskusteleva moniammatillinen hoitotyö, seksuaaliterveyden edistäminen, potilaan ohjaus ja potilaslähtöisyys.

Osaston hoitokäytännöt perustuvat näyttöön ja käytänteitä kehitetään jatkuvasti muun muassa Lean-menetelmää käyttäen. Osaston hoitotyön asiantuntijaryhmä kehittää hoitokäytänteitä osastolla ja yhteistyökumppanien kanssa (päivystyspoliklinikka, Sike, Seri, naistentautien poliklinikat, jonohoitajat ja leikkaussali/heräämö).

Tavoitteena on, että jokaisen potilaan hoito on yksilöllisesti suunniteltua ja potilaan tarpeista lähtevää.​

Naistenklinikan leikkaus- ja anestesiaosastolla hoidetaan naistentautien erikoisalan tähystys- ja avoleikkaukset, sekä raskauden keskeytymiseen liittyvät toimenpiteet. Sairaaloissa tehdään myös keisarileikkauksia suunnitellusti ja päivystyksenä. Päivystys on ympäri vuorokauden.

Päivystyspoliklinikoilla hoidetaan naistentautipotilaita, raskaana olevia sekä synnytyksiin tai gynekologisiin toimenpiteisiin liittyviä ongelmia. Pääsääntöisesti naistentautien potilas tarvitsee lääkärin lähetteen päivystykseen. Naistentautien päivystykseen voi kuitenkin hakeutua hoitoon ilman lähetettä, jos potilaalla on gynekologisen leikkauksen jälkeinen komplikaatio. 

Suomen ensimmäinen seksuaaliväkivaltaa kokeneiden Seri-tukikeskus on aloittanut toimintansa HYKS:n Naistenklinikalla 29. toukokuuta 2017. Tukikeskuksesta seksuaaliväkivaltaa kokenut henkilö saa kokonaisvaltaista palvelua samasta paikasta akuuttivaiheessa eli seksuaalirikosta lähinnä seuranneen kuukauden aikana. Tukikeskuksen palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Tukikeskus toimii Naistenklinikalla, 1. kerroksessa. Tukikeskukseen pääsee suoraan K-rapun kautta. 

Kynnys hakeutua Seri-tukikeskukseen on tehty mahdollisimman matalaksi. Seksuaaliväkivaltaa kokenut voi hakeutua sinne itse, omaisten kanssa tai viranomaisen ohjaamana noin kuukauden sisällä seksuaaliväkivallasta. Palvelu on tarkoitettu 16 vuotta täyttäneille. Alle 16-vuotiaat seksuaaliväkivallan uhrit hoidetaan HYKS:n Lastenklinikan ja Jorvin lasten päivystyksissä. 

Kattavimmin tukikeskuksen palvelut ovat käytössä arkisin klo 8-18, mutta tukikeskuksen päivystyspuhelimeen vastataan ympärivuorokautisesti – myös viikonloppuisin. Päivystävän lääkärin ja kätilön vastaanotto sekä oikeuslääketieteellisten näytteiden otto tehdään akuutissa tapauksessa myös muina aikoina. Tällöin asiakkaat tulevat Naistenklinikan päivystyksen kautta. Akuutissa tilanteessa kannattaa aina soittaa Seri-tukikeskuksen päivystyspuhelimeen.

Tukikeskuksessa on valmius kerätä akuuttivaiheessa raiskauksen uhrilta oikeuslääketieteelliset näytteet ja tarjota lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa sekä antaa uhrille psykososiaalista tukea. Lisäksi tukikeskus varmistaa asiakkaan tarvitseman jatkotuen ja jatkohoidon. Seri-tukikeskus palvelee kaikkia sukupuolia; naisia, miehiä ja transihmisiä, inter- ja muun sukupuolisia.

Tukikeskuksen palvelujen saanti ei edellytä rikosilmoituksen tekoa, mutta sen tekemiseen kannustetaan. Tarvittaessa uhria opastetaan tekemään ilmoitus poliisille ja ohjataan saamaan oikeudellista neuvontaa.

Seri-tukikeskuksen lyhenne tulee sanasta seksuaalirikos. Seri-tukikeskuksessa toimii lääkäri, kätilö, psykologi, sosiaalityöntekijä ja sairaalapastori. Tukikeskuksesta asiakas saa tietoa myös apua tarjoavista järjestöistä. 

Tukikeskuksen ovat perustaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhteistyössä Naistenklinikan kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut valmistelutyötä ja rahoittanut hanketta.

Seri-tukikeskuksen perustamisen taustalla on Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisystä ja torjumisesta (ns. Istanbulin sopimus). Se tuli Suomessa voimaan 2015. Sopimus velvoittaa Suomen perustamaan tukikeskuksia seksuaaliväkivaltaa kokeneille. 

Yhteystiedot:

Seri-tukikeskus, päivystyspuhelin (24/7): 040 701 8446

Naistenklinikka, 1.krs, K-porras

Haartmaninkatu 2