Miehen lapsettomuustutkimukset

​Miehen lapsettomuutta tutkitaan ensin siemennestenäytteellä. Tarvittaessa tehdään jatkotutkimuksia.

Videolla kerrotaan lapsettomuustutkimuksista ja hoidoista.

 
 

Miehen tutkimuksia ohjaa hänen yleisterveytensä, elämäntapansa ja lisääntymishistoria. Tärkein tutkimus on kuitenkin siemennestenäytteen tutkiminen, niin sanottu sperma-analyysi. Tutkimuksessa käytetään kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n määrittämiä viitearvoja ja tutkimustapaa.

Siemennesteen tutkimuksessa on tärkeää saada koko näyte talteen. Näyte annetaan itsetyydytyksellä spermalaboratoriosta tai vastaanotolta saatavaan näytteenantopurkkiin ohjeiden mukaan. Näytettä edeltävästä siemensyöksystä saisi olla kulunut 2–5 vuorokautta. Tätä lyhyempi tai pidempi pidättäytymisaika voi vaikuttaa analyysitulokseen.

Siemennestenäytteen voi antaa kotona tai lapsettomuuspoliklinikalla erillisessä näytteenantotilassa. Siittiöt ovat herkkiä lämpötilanvaihteluille. Mikäli näyte otetaan kotona, on se toimitettava spermalaboratorioon yhden tunnin kuluessa näytteenotosta. Hyvä kuljetustapa on pitää näytepurkki rintataskussa lähellä ihoa, jolloin suuret lämpötilanvaihtelut eivät vahingoita siittiöitä.

Siittiömäärä ja eteenpäin liikkuvien siittiöiden osuus ennustavat parhaiten sperman hedelmöityskykyä. Normaalinäytteessä on vähintään 15 miljoonaa siittiötä millilitrassa ja eteenpäin liikkuvia siittiöitä on 32 prosenttia tai enemmän. Tutkimusten mukaan on huomattu, että sperman luonnollinen hedelmöityskyky alenee, mikäli siittiöitä on alle 15 miljoonaa/ml ja eteenpäin liikkuvien siittiöiden osuus on alle 20 prosenttia.

Jos siemennestenäyte on toistetusti poikkeava, lääkäri tutkii miehen sukuelimet ja nivuset. Verinäytteestä määritetään kivestä ja siittiötuotantoa sääteleviä hormoneja (mm. FSH, LH, testosteroni).

Haitarin otsikkotaso2

Normaalit siemennestearvot (WHO 2010)
  • Normospermia- siittiöiden kokonaismäärä ja eteenpäin liikkuvien siittiöiden määrä normaali
  • Siemennestenäytteen tilavuus ≥ 1,5 ml
  • Näytteen pH ≥ 7,2
  • Siittiöiden määrä ≥ 15 milj./ml
  • Siittiöiden kokonaismäärä ≥ 39 milj./ml
  • Eteenpäin liikkuvien siittiöiden määrä ≥ 32 prosenttia
  • Kaikkien liikkuvien siittiöiden määrä ≥ 40 prosenttia
  • Elossa olevien siittiöiden määrä (vitaliteetti) ≥ 58 prosenttia
Poikkeava siemennestenäyte (WHO 2010)

Poikkeava siemennestenäyte kontrolloidaan aina noin kahden kuukauden kuluttua, sillä siemennestetuotanto voi vaihdella ajankohdasta, pidättäytymisajasta ja näytteenantotekniikasta riippuen. Siittiöiden kehittyminen kiveksessä vie noin kolme kuukautta ja juuri ennen sperma-analyysinäytteen ottoa sairastettu korkeakuumeinen infektiotauti on voinut vaikuttaa siittiöiden kehitysprosessiin ja näkyä sperma-analyysissä muuttuneina arvoina.

  • Aspermia - ei siemennestettä
  • Asthenozoospermia - eteenpäin liikkuvia siittiöitä alle 32 prosenttia
  • Azoospermia - ei siittiöitä siemennesteessä
  • Cryptozoospermia - siittiöitä havaittu ainoastaan lingotussa näytteessä
  • Necrozoospermia - ainoastaan liikkumattomia siittiöitä, Vitaliteettivärjäyksessä alhainen osuus eläviä siittiöitä
  • Oligozoospermia - siittiöiden kokonaismäärä alle 39 miljoonaa millilitrassa
Erityistutkimukset

Tarvittaessa määritetään

  • kromosomit
  • Y-kromosomin erityistutkimus, niin sanottu Y-deleetio
  • Kivespussin ultraäänitutkimus tehdään miehen vaivojen tai rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi sekä hyvin huonon siittiötuotannon vuoksi.
  • Mikäli siemennestenäytteessä ei ole toistuvasti löydettävissä siittiöitä, on mahdollista ottaa kiveksestä kudospala tutkittavaksi ohuen neulan avulla (kivesbiopsia). Toimenpide tehdään aina tehokkaassa puudutuksessa.
  • Joissakin tilateissa siittiöitä voidaan joutua hakemaan mikroskooppisesti suoraan kiveskudosesta. Tämän toimenpiteen nimi on mikrotese ja se tehdään nukutuksessa
 

Kyllä

Päivitetty  4.11.2020