Lapsettomuus on kriisi sekä yksilölle että parisuhteelle. Yhteiskunnan asettamat odotukset vanhemmaksi tulemiselle saattavat aiheuttaa pariskunnalle kyvyttömyyden, epäonnistuneisuuden ja viallisuuden tunteita. Aihe on arka, mikä koskettaa sekä seksuaalisuuteen että lisääntymiseen liittyviä asioita, joten aiheesta voi olla hankala puhua.
Sekä mies että nainen kokevat samoja tunteita surutyössä, mutta usein eri tavalla. Nainen saattaa kokea syyllisyyttä ja vihaa lapsettomuuden vuoksi. Hän voi myös pelätä yksin jäämistä. Joskus suru ja epätoivo voivat ilmetä jopa aggressiivisuutena. Nainen saattaa olla sulkeutunut, jolloin hän helposti eristäytyy sosiaalisista tilanteista, sillä perheellisten ja lasten näkeminen voi tuntua vaikealta.
Mies saattaa kokea kykenemättömyyttä ja jopa alemmuuden tunteita. Hän ei yleensä halua rasittaa omilla huolillaan puolisoaan, koska huoli puolisosta voi olla suuri. Monet miehet pyrkivät käsittelemään tunteitaan yksin, sillä herkästä aiheesta puhuminen koetaan usein vaikeaksi. On tärkeää muistaa, että pettymys ja suru ovat molemmilla samoja. Tukea tarvitsevat molemmat, ei vain toinen.
Lapsettomuudesta puhuminen ja omien tunteiden analysointi ääneen on helpottavaa sekä naiselle että miehelle. Monet saavat apua ja tukea jakamalla kokemuksiaan muiden lapsettomien kanssa. Toiset taas tukeutuvat läheisiinsä ja ystäviinsä. Ammattiauttajan puoleen on hyvä kääntyä silloin, kun omat voimat eivät riitä. Jokaisen tulisi löytää oma tiensä purkaa tunteitaan.
Lue lisää lapsettomuudesta ja sen kohtaamisesta
Simpukka ry:n sivuilta