Unen merkitys

Uni on elimistölle välttämätöntä lepoaikaa. Sinä aikana aivojen nestekierto aivosolujen välissä tehostuu ja haitallisia aineita poistuu. Aivot siis puhdistuvat kuona -aineista kun nukumme.

​​​​​​
​Unen aikana aivot tankkaavat energiaa ja lajittelevat tietoa edellisen päivän asioista. Levänneenä havaintokyky toimii, mieli on vireämpi ja parempi kuin huonosti nukutun yön jälkeen.  

Painonhallinta on perinteisesti nähty ruokaa ja liikuntaa koskevana elintapamuutoksena. Nykytiedon perusteella uni ja stressinhallinta ovat merkittäviä painoon vaikuttavia elintapatekijöitä. Nukkumisen ja painonhallinnan välistä yhteyttä voidaan selittää monella tekijällä. Univajeen on osoitettu lisäävän herkuttelua ja vähentävän halua harrastaa liikuntaa. Unenpuute voi myös vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan. Se altistaa lihaskudoksen hupenemiselle ja hidastaa rasvamassan pienenemistä. Nukkuminen vähentää stressiä, joka sekin on painonhallintaa vaikeuttava tekijä. Stressin tiedetään lisäävän nälän tunnetta ja heikentävän itsesäätelykykyä.

Elintapamuutoksen toteuttaminen edellyttää voimavaroja. Hyvä uni ja stressinhallinta parantavat jaksamista, ja siksi ne ovatkin ensimmäisiä askelia kestävässä painonhallinnassa.​

Elintavat vaikuttavat unen laatuun. Epäsäännöllinen nukkumisrytmi ja liiallinen kofeiinin tai alkoholin nauttiminen sekoittavat elimistön sisäistä kelloa. Epäsäännöllisiä työaikoja tekevillä on todettu enemmän stressiä, hermostuneisuutta ja kroonista väsymystä kuin päivätyöntekijöillä. Eniten oireilevat yötyöläiset. Ihminen on päiväeläin, jonka luontainen nukkumisaika sijoittuu yöaikaan.

Lievät unihäiriöt ovat lisääntyneet erityisesti työelämässä mukana olevilla suomalaisilla: lähes puolet kokevat satunnaisia tai jatkuvia unihäiriöitä. Työasiat ja -stressi ovat usein läsnä kotonakin. 

Vähäinen fyysinen aktiivisuus on myös merkittävä tekijä unettomuuden taustalla. Monet unettomuutta aiheuttavista elintavoista ovat sellaisia, joita nyky-yhteiskunnassa on vaikea välttää. Epäsäännölliset työajat, työelämän kiristyneet vaatimukset ja kasvava ärsykkeiden määrä eivät aina ole yksilön vaikutusmahdollisuuksien ulottuvissa. 


​​Unen tehtävät

  • ​Fyysinen lepo ja elimistön voimien palautuminen 
  • Muistin ja oppisen tukeminen
  • Tulehdussairauksien torjunta ja vastustuskyvyn ylläpitäminen 
  • Haitallisten aineenvaihduntatuotteiden ja kuona-aineiden poistuminen aivoista. 
  • Muutokset hormonitoiminnassa syvän unen aikana


 

Päivitetty  29.5.2019 10.31