Tutkimus tällä saralla on haastavaa, koska pelkkä asioiden välinen yhteys ei kerro syy-seuraussuhteesta. Lisäksi saatujen ravintoaineiden mittaus on hankalaa, sillä syömme ruokaa, emme ravintoaineita. Tiivistäen voi sanoa, että monipuolinen vihanneksia, hedelmiä, täysjyväviljoja sekä kalaa sisältävä ruokavalio tukee niin naisten kuin miesten hedelmällisyyttä. Alkoholin, punaisen lihan, sokerin ja transrasvojen runsas käyttö sen sijaan voi heikentää hedelmällisyyttä. Ravintolisien vaikutuksista on ristiriitaista näyttöä, mutta D-vitamiinista ja foolihaposta näyttäisi olevan hyötyä.
Ravitsemuksen, energia-aineenvaihdunnan ja lisääntymisen väliset mekanismit ovat huonosti ymmärrettyjä. On kuitenkin kiistatonta, että hedelmällisyydellä ja ravitsemuksella on yhteys. Ravintoaineet (glukoosi, rasvahapot, aminohapot) ja metaboliset hormonit, kuten insuliini ja adipokiinit, vaikuttavat solujen toimintaan paitsi hypotalamus - aivolisäketasolla, myös sukuelimissä.
Monipuolinen, antioksidantteja, esimerkiksi C-vitamiinia ja E -vitamiinia, sisältävä ruokavalio voi olla eduksi hedelmällisyydelle. Runsaasti C-vitamiinia saadaan kasviksista, hedelmistä ja perunasta. E-vitamiinin hyviä lähteitä ovat kasviöljyt, täysvilja ja pähkinät.
Folaatin eli foolihapon ja B12 -vitamiinin saannin on todettu vaikuttavan positiivisesti naisten hedelmällisyyteen. Niiden uskotaan vaikuttavan suotuisasti raskauden ylläpitoon implantaation eli alkion kiinnittymisen jälkeen. Folaatti saattaa myös tehostaa itse hedelmöittymistapahtumaa. Foolihapon hyviä lähteitä ravinnosta ovat tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat, pavut, täysjyvävilja sekä maksa. B12-vitamiinia on ravinnossa ainoastaan eläinkunnan tuotteissa, joista parhaimmat lähteet ovat maksa, kala, liha ja maito. Tämän vuoksi erityisesti kasvissyöjille B12 -vitamiinilisä on tarpeellinen. Ravinnosta saatavan foolihapon lisäksi suositellaan foolihappolisää, 400 µg vuorokaudessa jo raskautta suunniteltaessa. Riittävä foolihapon saanti ehkäisee sikiön hermosto- eli neuraaliputken sulkeutumishäiriötä.
Ylipainoisilla, polykystista munasarjaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla hiilihydraattikuormituksen vähentäminen voi vähentää verenkierrossa olevaa insuliinitasoa, parantaa hormonaalista epätasapainoa ja saattaa osalla potilaista aikaansaada enemmän ovuloivia kiertoja. Tutkimus matalahiilihydraattisen ruokavalion vaikutuksesta hedelmällisyyteen on kuitenkin vähäistä muilla, kuin PCOS:aa sairastavilla.
Hedelmöityshoidoissa runsaasti hedelmiä, kasviksia ja kalaa sisältävän Välimerellisen dieetin on todettu vaikuttavan suotuisasti alkion laatuun ja lisäksi täysjyväviljan riittävällä saannilla on todettu olevan positiivinen vaikutus kohdun limakalvon paksuuteen alkionsiirtopäivänä. Negatiivisesti kehittyvän alkion laatuun voi vaikuttaa alkoholin käyttö ja tupakointi.
Ruokavaliolla on vaikutusta myös miehen hedelmällisyyteen. Hedelmien, vihreiden vihannesten, kalan, kanan, täysjyvätuotteiden ja vähärasvaisen maitotuotteiden suurempi sekä lihan, jalostettujen elintarvikkeiden, makeisten ja runsaasti rasvaa sisältävien tuotteiden vähäisempi määrä ravitsemuksessa on tutkimuksissa yhdistetty positiivisesti siemennesteen laatuun. Vaikutuksen uskotaan välittyvän tämänkaltaisen ruokavalion sisältämien antioksidanttien välityksellä. Ne vähentävät oksidatiivista stressiä sekä vapaiden happiradikaalien aiheuttamaa sperman DNA-fragmentaatiota ja parantavat siten siemennesteen laatua. Sperman laatu ei kuitenkaan kerro suoraan miehen hedelmällisyydestä.
Rasvojen saanti voi vaikuttaa kivesten toimintaan. Omega-3-rasvahapot saattavat liittyä positiivisesti kivesten toimintaan, kun taas omega-6-rasvahappojen ja transrasvahappojen saanti näyttää liittyvän siihen negatiivisesti. Suurempi transrasvojen saanti näyttäisi olevan yhteydessä vähäisempään siittiöiden kokonaismäärään. Transrasvoja saadaan esimerkiksi ranskanperunoista ja kaupallisesti leivotuista tuotteista. Myös runsaampi kolesterolin saanti näyttää olevan yhteydessä pienempään siemennesteen tilavuuteen. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, onko havaituilla yhteyksillä vaikutusta hedelmällisyyteen.
Vitamiini- ja antioksidanttilisien on joissain tutkimuksissa havaittu parantavan siemennesteen laatua. Naisten hedelmällisyyden suhteen tulokset sen sijaan ovat hyvin vaihtelevia. Ravintolisät voivat olla hyödyllisiä sekä miehille että naisille, mutta asiasta tarvitaan lisää näyttöä.
D-vitamiinia muodostuu auringonvalon vaikutuksesta iholla maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana, kesäkuukausina eniten. Lisäksi D-vitamiinia saadaan ruoasta. Hyviä lähteitä ovat kalat, vitaminoidut maitotuotteet sekä margariinit ja kasvirasvalevitteet. Naisilla suositusten mukainen D-vitamiinipitoisuus veressä on yhdistetty suurempaan todennäköisyyteen tulla IVF-hoidolla raskaaksi kuin naisilla, joilla D-vitamiinitaso on alhainen. Tutkimusten tiedot viittaavat siihen, että IVF-hoidossa D-vitamiinin vaikutukset saattavat välittyä kohdun limakalvon kautta. Miehillä liian alhainen ja korkea D-vitamiinin seerumipitoisuus vähentää paitsi siittiöiden määrää myös niiden progressiivista liikettä ja lisää morfologisia poikkeavuuksia. D-vitamiinilisää suositellaan hedelmöityshoidossa molemmille osapuolille.
Tutkimusten mukaan ajanjakso hedelmöittymisen ympärillä on kriittinen prosesseille, jotka välittävät vanhempien terveydentilan vaikutuksia seuraavaan sukupolveen. Tänä aikana sukusolujen kypsymisestä alkion varhaiseen kehitykseen vanhempien elintavat saattavat vaikuttaa jälkeläisten riskiin saada sydän-, verisuoni-, aineenvaihdunta-, immuuni- ja neurologisia sairauksia. Esimerkiksi äidin ruokavalion laatu, yliravitsemus tai aliravitsemus vaikuttavat jälkeläisen elinikäiseen sairastuvuusriskiin. Isän ruokavalion vaikutuksista on rajoitetummin tietoa, mutta uutta tutkimustietoa on tullut isän elintapojen, sperman laadun ja jälkeläisten alentuneen terveyden yhteyksistä. Naisen terveys ennen hedelmöittymistä on voimakkaasti liitetty raskauden lopputulokseen. Noin kolme kuukautta ennen ja jälkeen hedelmöittymisen on kriittinen aika sukusolujen toiminnan sekä alkion ja istukan kehittymisen optimoimiseen.
Mieti...
Mikä olisi pienin muutos, jolla voisit muokata ruokavaliotasi terveellisempään suuntaan? Miltä haluaisit oman ruokavaliosi näyttävän? Mikä auttaisi sinua lisäämään vihannesten ja hedelmien käyttöä arjessasi? Mitkä asiat tekevät ruokailusta nautinnollista?
|
Välimeren ruokavalio
Oliiviöljy
Oliiviöljy sisältää runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja sekä erityisesti välttämättömiin rasvahappoihin kuuluvia omega-6-rasvahappoja. Tyydyttymättömät rasvahapot ovat terveydelle edullisempia kuin tyydyttyneet rasvahapot, joita saadaan eläinperäisistä lähteistä kuten voista ja rasvaisista maitotuotteista.
Alkoholi
Viinin nauttiminen pienissä määrin on tyypillinen osa Välimeren ruokavaliota. Alkoholia ei kuitenkaan ole terveyssyistä syytä lisätä ruokavalioon, mikäli se ei siihen jo normaalisti kuulu.
Punainen liha
Välimeren maissa kala ja kasvipohjaiset proteiinin lähteet ovat olleet suositumpia kuin punainen liha. Punainen liha sekä lihatuotteet (leikkeleet, makkarat, pekoni ym.) sisältävät runsaasti terveydelle haitallista kovaa rasvaa ja usein myös runsaasti suolaa. Lisäksi punaisen lihan ja erityisesti prosessoitujen lihatuotteiden käyttö on yhteydessä kohonneeseen sydän- ja verisuonitauti- sekä syöpäriskiin.
Kala
Kala on hyvä proteiinin lähde ja sisältää myös terveydelle hyödyllisiä monityydyttymättömiä rasvahappoja sekä D-vitamiinia. Kala on hyvä välttämättömien omega-3-rasvahappojen lähde. Tyypillisessä länsimaisessa ruokavaliossa omega-3-rasvahappojen saanti jää usein alle suositusten. Omega-3-rasvahappojen tiedetään vähentävän mm. sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Viljatuotteet
Viljatuotteet ovat hyvä hiilihydraattien lähde. Lisäksi täysjyväviljatuotteista saa myös runsaasti kuitua, jolla on suotuisia vaikutuksia niin suoliston toimintaan kuin verisuoniterveyteenkin. Viljatuotteissa kannattaakin suosita kuitupitoisia täysjyvävaihtoehtoja, jotka pitävät paremmin nälkää ja pitävät verensokerin tasaisempana kuin valkoiset viljatuotteet, jotka saattavat aiheuttaa nopeita verensokeripiikkejä.
Palkokasvit
Palkokasvit, kuten pavut, linssit ja herneet, ovat erinomaisia kasviproteiinien lähteitä. Pavut sisältävät myös runsaasti kuitua. Kasviproteiinien aminohappokoostumus ei ole täydellinen kuten eläinperäisissä tuotteissa, joten niitä kannattaa nauttia monipuolisesti ja yhdistellä täysjyväviljojen, pähkinöiden ja siemenien sekä maitotuotteiden kanssa. Palkokasvit sisältävät imeytymättömiä hiilihydraatteja, jotka ruokkivat hyödyllisiä suolistomikrobeja, mutta saattavat osalle ihmisistä aiheuttaa ilmavaivoja.
Vihannekset ja hedelmät
Tuoreet vihannekset sekä hedelmät ovat erottamaton osa Välimeren ruokavaliota. Vihanneksia ja hedelmiä tulisi syödä päivässä yhteensä vähintään puoli kiloa. Tämä vastaa noin 5–6 kourallista. Vihannekset ja hedelmät sisältävät tärkeitä vitamiineja ja mineraaleja, kuitua sekä antioksidantteja ja fytokemikaaleja.
Edellinen sivuSeuraava sivu