​​​​​​​​​​

Työn muuttuminen vuosien saatossa fyysisestä työstä istumatyöksi ja matkojen taittuminen helposti moottoriajoneuvolla kävelyn tai pyöräilyn sijaan on saanut aikaan sen, että yli 70% suomalaisista liikkuu liian vähän. Suurin osa päivästä kuluu istuen. Yleisen hyvinvoinnin kannalta liikunta on tärkeää. Se vaikuttaa suotuisasti sydän- ja verenkiertoelimistöön, aivoihin ja hermostoon, lihaksiin, luustoon ja niveliin. Liikuntaa kannattaa harrastaa monipuolisesti, sillä erilaiset liikuntamuodot vaikuttavat kehoon eri tavoin. Riittävä liikunnan harrastaminen myös edesauttaa painonhallintaa ja lisää yleisesti niin fyysistä kuin psyykkistäkin hyvinvointia. 

Aikuisten terveysliikuntasuositukset on koottu UKK-instituutin liikuntapiirakkaan (kts. kuva). Liikunnan vaativuutta kannattaa sopeuttaa oman peruskunnon tasoon. Aloitteleva liikkuja tai terveysliikuntaharrastaja voi parantaa kestävyyskuntoaan liikkumalla reippaasti vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa, ja liikuntakertoja kannattaa jakaa useammalle päivälle. Tämän kaltaiseen reippaaseen liikkumiseen soveltuu esimerkiksi kävely, pyöräily tai sauvakävely.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi

Vaihtoehtoisesti kestävyyskuntoa voi parantaa liikkumalla rasittavasti puolitoista tuntia viikossa. Tämä soveltuu erityisesti jo hyväkuntoiselle ja tottuneelle liikkujalle. Tällaisia rasittavia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi nopea pyöräily, aerobic jumpat tai maastohiihto.​

Kestävyyskunnon lisäksi suositellaan lihaskunnon ja liikehallinnan kehittämistä kaksi kertaa viikossa. Suuria lihasryhmiä vahvistavia liikkeitä tulisi tehdä yhdessä harjoituksessa 8-10 erilaista, ja toistoja tulisi kertyä 8-12. Lihaskuntoa voi kohentaa vaikkapa kuntosaliharjoittelulla. Liikehallinnan ja tasapainon kehittäviä liikuntamuotoja ovat muun muassa tanssi tai pallopelit. Liikkuvuutta vuorostaan ylläpitää säännöllinen venyttely ja monet joogalajit.